Ihmiset & kulttuuri

TV-vinkki: Amerikkalaisessa oikeussalissa paras tarina voittaa

Erään murhan anatomia vuodelta 1959 on maailman tunnetuimpia oikeussalidraamoja.
Otto Preminger Films / Yle kuvapalvelu
Puolustusasianajaja Paul Biegler (oik.) ja syyttäjä Mitch Lodwick ottavat tiukasti yhteen.

”Voiko valamiehistö unohtaa kuulemansa?” kysyy murhasta syytetty Frederick Manion (Ben Gazzara) asianajajaltaan Paul Biegleriltä (James Stewart).

”Ei voi.”

Lyhyeen sananvaihtoon tiivistyy yksi Erään murhan anatomia -klassikkoelokuvan viisauksista. Se on samalla tarkka havainto Yhdysvaltain oikeusjärjestelmästä, jossa lakimiehet tekevät kaikkensa vaikuttaakseen maallikoista koostuvan valamiehistön tunteisiin. Tuomari pistää heitä aisoihin parhaansa mukaan.

Otto Premingerin oikeussalidraama Erään murhan anatomia vuodelta 1959 perustuu John Voelkerin samannimiseen romaaniin.

Tapaus vaikuttaa selvältä murhalta: armeijan upseeri Manion ampuu baarinpitäjä Barney Quillin tämän työpaikalla. Silminnäkijäkin on.

Biegler ryhtyy Manionin puolustusasianajajaksi, vaikka juttu vaikuttaa vaikealta voittaa. Manionin ainoa oljenkorsi vapauteen on vedota äkilliseen mielenhäiriöön.

Olennaista tai ei, juuri ennen murhaa Quill on raiskannut Manionin vaimon Lauran (Lee Remick).

Elokuvasta tekee ajattoman sen monisyinen asetelma, joka panee miettimään, mikä on oikeudessa olennaista. Ollako lupsakan kansanmiehen Bieglerin vai tosikkomaisten syyttäjien puolella? Onko selvä henkirikos mitenkään puolustettavissa? Menikö oikein vai ei ja missä meni vikaan, siinä riittää katsojalle pohdittavaa.

Teos on klassikko äänimaisemankin puolesta. Duke Ellingtonin jazz soi läpi elokuvan, ja esiintyypä hän siinä itsekin.

Itse elokuvan lisäksi Yle tarjoaa katsojille vartin keskusteluohjelman, jossa Kalle Kinnunen, Jarkko Tontti ja Pelle Heikkilä analysoivat Premingerin mestariteosta.

Yle Teema & Fem lauantai klo 21.41

Onko selvä henkirikos mitenkään puolustettavissa?

Lue lisää

TV-vinkki: Kun panttivanki asettuu sieppaajan puolelle – outo pankkiryöstö antoi nimen Tukholma-syndroomalle

Video: Maatalousmuseon varastoissa lymyää koneväen aarreaitta – pääsimme rakennuksiin, joissa harva on käynyt

Maajussi-Stiinaa mietityttää, sulkeeko hän liian nopeasti ovia – "Sanon aika äkkiä: ollaan kavereita, ei sen enempää"

Kirjanjulkistaja Björn Wahlroos: "Metsäteollisuuden tulevaisuus on valoisampi kuin koskaan"