Ihmiset & kulttuuri

Jatkuvaa työtä ja rakentamista, tallille katoava vaimo... puolison hevosista voi tulla parisuhteessa riitelyn aihe – terapeutti neuvoo, miten eläinten pidosta kannattaisi puhua

Unelma tallista tai pienestä kotieläinpihasta voi lähes huomaamatta työllistää myös puolison.
Jarkko Sirkiä
Eläinten hoitoon liittyvät erimielisyydet voivat olla terapiassa keskustelunaihe. Eläimistä on terapiassa myös iloa. Psykoterapeutti Pia Jaakkola hyödyntää työssään toisinaan myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa, jossa keskeistä on ihmisen ja hevosen välinen vuorovaikutus. Kuvassa risteytysponiruuna Bartsu ja miniponi Roosa.

Sen ääneen lausutun haaveen kuulee melko usein: voi kun asuisi maalla, olisi iso piha ja eläimiä!

Aina haave ei kuitenkaan ole yhteinen. Eläinten hankkimisesta koituvat työt ja kulut voivat nakertaa parisuhdetta kriisiin saakka.

MT:n parisuhteisiin liittyvää työtaakkaa koskevaan kyselyyn vastanneista valtaosa (76 prosenttia) oli naisia, mutta eläimiin liittyvä kuormitus korostui erityisesti miesten vastauksissa. Yleisimmin kokemukset koskivat hevosten hoitoa.

”Navetan muokkaus hevostalliksi, tarhan teko, heinien teko, paskan ajo, kesäloma meni ratsastuskentän teossa ynnä muussa. Eikä loppua näy, esimerkiksi poni tulossa ja sille täytyy tehdä karsina, ilmanvaihto pitää uudistaa ja niin edelleen”, kyselyyn vastannut mies kirjoittaa.

Unelma tallista tai pienestä kotieläinpihasta voi lähes huomaamatta työllistää myös puolison.

Erään miehen kotitilalla oli ennestään kissoja ja koira. Vaimon muutettua tilalle määrä on kasvanut suuriin mittoihin: tiluksilla kirmaa vuohia, kaneja, kanoja, poneja, muutama aasi ja hevosia.

Tilalla on myös hoidossa muutama ulkopuolisen omistama hevonen, jonka vuoksi pihapiirissä pyörii vieraita ihmisiä.

”Talliin kulku tapahtuu pihan poikki, joten mitään yksityisyyttä ei ole. Riitaa aiheuttaa jatkuva eläinsuojien rakentaminen ja eläinten ruokkiminen ynnä muu. Teen kahta työtä ja kotona vaimo elää unelmaansa, ero on päivittäin mielessä, mutta avioehtoa ei tehty aikoinaan, koska vaimo ei halunnut.

Olisi pitänyt uskoa isääni, joka sanoi että tuo suhde tietää suuria vaikeuksia. Kohta en kovin kauan jaksa.”

Kokemuksen suhteen aikana kasvaneesta eläinmäärästä ja sen aiheuttamasta työstä ja riidoista jakoi useampi vastaaja: ”Nainen otti taas pässejä, minä jahtaan niitä, nainen lomailee”, tokaisi eräs.

Psykoterapeutti ja seksuaalineuvoja Pia Jaakkola törmää eläimiä koskeviin haasteisiin työssään. Erimielisyyksiä saattavat aiheuttaa eläinten hoitoon käytettävä aika ja rahat.

Jaakkola kehottaakin keskustelemaan aiheesta oman kumppanin kanssa: ”Onko eläinten hankinta yhteinen päätös? Ovatko pelisäännöt selkeät siitä, paljonko eläin vie aikaa ja rahaa? Käydäänkö edellä mainituista asioista säännöllistä keskustelua ja tehdäänkö sen suhteen kompromisseja?”

Aihe tulee lähelle, sillä Jaakkolalla on myös omia kaviollisia. Hänen hevosensa asuvat työtilan yhteydessä olevalla tallilla, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

”Hevoset ovat selkeästi minun, puoliso ei ole hevosihminen ja koska ne asuvat kodin ulkopuolella ei hänen tarvitse olla päivittäin niiden kanssa tekemisissä tai osallistua hoitoon”, hän kertoo. ”Toki ne vaikuttavat jossain määrin minun kauttani meidän elämäämme: ne esimerkiksi vievät aikaani ja matkat täytyy suunnitella etukäteen.”

Eläimiin liittyviin haasteisiin kytkeytyi myös yhteisen ajan puute. Useampi vastaaja valitteli vaimon kaiken ajan menevän eläinten parissa touhutessa. Tallille ja ratsastuskilpailuihin katoava puoliso voi tuntua kurjalta palkkiolta eläinten eteen nähdyn vaivan jälkeen.

”Eläimistä saatetaan olla mustasukkaisia, sillä ne saavat enemmän toisen aikaa ja se on poissa yhteisestä ajasta”, Jaakkola virkkoo.

Eläinten voidaan jopa ajatella menevän maatilalla muun työn ohessa, mutta työkuorma voi silti olla puolisolle huomattava.

”Korvaukseton työ naamioituu meillä otsikon ”kun nyt kerran lehmillekin teet” -alle. Rouvan hevoset syövät ilmaiseksi lehmille viljeltyä rehua, laiduntavat lehmille tarkoitetulla pellolla, joka on aidattu lehmille ostetuilla aitatolpilla, ja kun ne sairastuvat, niin lehmän utaretulehduksen takia soitettu eläinlääkäri ”voisi samalla vähän vilkaista polleakin”, kertoo eräs miesvastaaja.

”Tässä on jäävuoren huippu pitkältä listalta. Minä maksan hevosten kuluja joko työlläni tai maatilalta tallille korvauksetta otetuilla hyödykkeillä.

Rouva ei tee vastineeksi mitään, sillä kaikki hänen aikansa menee tallilla, hevoskilpailuissa, muiden heppatyttöjen kanssa viestitellessä tai hevosen selästä pudotessa kipeytynyttä selkää potiessa. Taisi tulla rouva taloon vain ilmainen hevosten pitomahdollisuus mielessään.”

Mahdollisuus pitää eläimiä voi olla myös tapa sopia kumpaakin osapuolta tyydyttävästä työnjaosta puolisoiden kesken.

Eräs naisvastaaja kertoi tekevänsä ilmaista työtä isännän kotitilalla ja saavansa vastineeksi mahdollisuuden eläinten ylläpitoon.

Vastuu parisuhteesta on molemmilla, myös vastuu huolehtia omista tarpeista ja itsemme ja toisen kunnioittamisesta, Jaakkola muistuttaa.

”Sitoutuminen on parisuhteen perusta ja siihen liittyy tärkeistä asioista päätösten tekeminen yhdessä. Yhteisten asioiden hoito ei onnistu ilman puhumista ja kuuntelemista.”

Lue lisää:

Työlästä rakkautta: Näin MT:n lukijat kertovat tilanteista, joissa parisuhde on muuttunut raatamiseksi – "Minun oletettiin pysyvän keittiössä valmistamassa ruokaa"

Lue lisää

Hevonen unohtui luonnon virkistyskäyttöstrategiasta – Ratsastajainliitto valmistelee lausuntoa ympäristöministeriölle

Työlästä rakkautta: Näin MT:n lukijat kertovat tilanteista, joissa parisuhde on muuttunut raatamiseksi – "Minun oletettiin pysyvän keittiössä valmistamassa ruokaa"

Yle uutiset: Hevosurheilijat mittelevät toistensa lajeissa – huipennus Forssan Kuninkuusraveissa

Matti vei morsmaikkuehdokkaat tanssimaan, 52-vuotias Minna johdatti miehen suurten kysymysten äärelle – "Olitko ihan vakavissasi, että pitäisi lapsia hankkia?"