Ihmiset & kulttuuri

Pyörävaellus on maailmalla valtava ilmiö, mutta aalto ei ole vielä rantautunut Suomeen – Lappi halutaan maailman pyöräilykartalle

Suomen valttikortti piilee siinä, että luontoon ei tarvitse erikseen lähteä, vaan pyöräillessä luonto on aina läsnä.
Jouni Porsanger
STIL-hankkeen vetäjä Luken erikoistutkija Seija Tuulentie kävi Tapionniemen kyläkartanolla pitämässä etäpalaverin ja jatkoi matkaansa takaisin Kemijärvelle. Vasemmalla Tapionniemen kyläseuran pj Marjatta Pekkarinen joka pyörittää kyläkartanon toimintaa.

Jos suomalainen pohtii pyörämatkailua kotimaassa, ensimmäisenä tulee todennäköisesti mieleen Ahvenanmaa tai Saariston rengastie. Lapissa kuitenkin toivotaan, että tulevaisuudessa yhä useampi suuntaisi polkemaan pohjoiseen.

Maakunnan pyörämatkailureittejä kartoitetaan parhaillaan kahdessa hankkeessa, joista toinen keskittyy pyörävaellusreitteihin ja toinen helppoihin, jokaiselle sopiviin reitteihin.

Lapissa pyörämatkailua on tähän asti kehitetty lähinnä lomakohteiden ympärillä, kertoo tutkimusprofessori Seija Tuulentie Luonnonvarakeskuksesta (Lukesta). Luken koordinoiman Slow travel in northern rural landscapes (STIL) -hankkeen tavoitteena on kehittää kaikille sopivaa pyörämatkailua Lapissa.

Tuulentien mukaan pyöräreittien suunnittelu alkoi levittämällä kartat pöydälle.

”Vähitellen tästä akateemisesta tasosta päästään konkretiaan.”

Pohjoismaisessa hankkeessa on mukana Suomen Lapin kuntien lisäksi Ruotsin ja Norjan pohjoisia kuntia. Esimerkiksi Tornionjokilaaksoon on suunnitteilla keskieurooppalaistyylinen, joenvartta myötäilevä kahden maan pyöräreitti.

”Olemme testanneet kesämatkailuun sopivia reittejä, ja syksyn aikana alamme rakentaa yritysverkostoa. Ihanteellista olisi, jos matkailija voisi tulevaisuudessa hankkia matalalla kynnyksellä pyörämatkailupaketin, johon kuuluu kuljetus, majoitus ja vuokrapyörä”, Tuulentie kertoo.

Pyöräily ei vaadi kummoista fyysistä kuntoa, kunhan reitit on suunniteltu hyvin, Tuulentie huomauttaa. Suomen valttikortti piilee siinä, että luontoon ei tarvitse erikseen lähteä, vaan pyöräillessä luonto on aina läsnä.

”Polkiessa sääsketkään eivät pysy perässä”, Tuulentie naurahtaa.

Suomi luontomatkailukohteena on asia, jossa suomalaiset eivät välttämättä näe metsää puilta, pohtii Arctic Bikepacking Trail II -hankkeen projektipäällikkö Taneli Roininen Pyörämatkailukeskuksesta ja Pyöräilykuntien verkosto ry:stä.

”Meille on itsestäänselvää, että ilma on puhdasta, luonto verrattain koskematonta ja liikkuminen sekä leiriytyminen vapaata, mutta maailman mittakaavassa ne ovat ainutlaatuisia juttuja. Siksi Suomen luonnossa on valtavasti vetovoimaa.”

Arctic Bikepacking Trail -hankkeissa luodaan Lapin ja Pohjois-Norjan alueelle jopa 2 700 kilometriä pitkä reittiverkosto, joka yhdistää arktisen alueen kansallispuistot, luontokohteet ja palvelut ja jossa reittien lähtö- ja päätepisteet ovat joukkoliikenteen solmukohdissa.

Reittiverkosto sopii bikepackingiin, eli pyörävaellukseen. Pyörävaellus on retkipyöräilyn muoto, jossa liikutaan pyörällä kevyin varustein. Sen ansiosta retkipyöräily on aikaisempaa helpompaa hiekkateillä, metsäteillä ja helppokulkuisilla vaelluspoluilla.

Retkipyöräily iskee moniin trendeihin, Roininen huomauttaa. Ensinnäkin ihmisten kulutustottumuksissa nosteessa ovat aiempaa kestävämmät ja luonnonmukaisemmat valinnat sekä terveellinen elämäntapa. Pyörällä liikkuminen sopii myös hitaan matkailun trendiin, jossa matka on päämäärä.

Roininen on seurannut pyörävaelluksen nousua maailmalla. Viime vuosikymmenellä hän polki neljä vuotta kolmen mantereen halki ja näki, miten suuri ilmiö pyörävaelluksesta kehittyi.

”Pyörävaelluksen aalto ei ole vielä rantautunut Suomeen, mutta toisaalta reititkin ovat puuttuneet. Mielestäni Lapilla on mahdollisuus nousta maailman viiden tai jopa kolmen suosituimman pyörävaelluskohteen joukkoon.”

Suomen Lapissa on jo nykyisellään paljon matkailupalveluita, joten retkipyöräilyä voidaan kehittää pitkälle nykyisiin palveluihin pohjautuen, Roininen toteaa. Pyöräily tarjoaa mahdollisuuden matkailusesongin laajentamisesta talvikuukausista ympärivuotiseksi, mikä parantaa paikallisten yritysten elinvoimaisuutta ja luo ympärivuotisia työpaikkoja.

Keskiverrolle pyörämatkailijalle tärkeintä on Tuulentien mukaan, että matkan varrella ylipäänsä on palveluja. Hän lisää, että pyörämatkailussa on paljolti kyse siitä, että matkailija kokee erilaisia paikkoja omin aistein. Sen vuoksi myös matkareittiin ja pysähtymispaikkoihin liittyvät tarinat ovat arvokkaita.

Tuulentie oli itse syyskuun lopulla testiajamassa reittiä Kemijärveltä Pyhätunturille. Kemijärven Tapionniemen kylässä paikalliset asukkaat pitävät vanhassa kylätalossa talkoilla majoituspalvelua.

”Tällainen tavallisuudesta poikkeava majoitus kuulostaa monen pyöräilijän mielestä kiinnostavalta.”

Roininen lisää, että investointipäätöksiäkin on helpompi tehdä siinä vaiheessa, kun tiedetään, missä pyöräreitit tulevat kulkemaan ja että matkailijamäärien käyrä osoittaa ylöspäin.

”Pyörällä matkaillessa kylät ja niiden palvelut rytmittävät matkantekoa. Tällainen matkailu tukee osaltaan koko maan pysymistä asuttuna”, Roininen sanoo.

Jouni Porsanger
Pyöräily ei Seija Tuulentien mukaan vaadi kummoista fyysistä kuntoa, kunhan reitit on suunniteltu hyvin.
Lue lisää

Poimintahakkuun kustannusten tutkiminen oli vielä 1990-luvun alussa täysin kielletty – asiaa selvitetään nyt Lapissa

Riippumattomuuden arviointi Luonnonvarakeskuksessa

Lohenpoikasia havaittiin viime vuotta enemmän Tornion- ja Simonjoessa

Sahat tekevät parasta tulosta 25 vuoteen – huippusuhdanne näkyy myös metsänomistajien tilipussissa