Ihmiset & kulttuuri

"Jos kotieläimet lähtevät tilalta, lähtee elinvoima kylältä samasta ovesta", MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Ahlholm varoittaa

Jari Ahlholm haluaa, että tuet kohdistetaan aktiiviviljelyyn.
Maiju Pohjanheimo
Korkiakosken tilan lehmät ovat kesäisin laitumella. Laidunkauden ulkopuolella ne ulkoilevat muutaman kerran viikossa. Jari Ahlholm on tilan viides isäntä.

Pohjois-Suomi on nauta-Suomea. Vaikka jäsenmäärältään eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa toimivassa tuottajaliitossa on kasvinviljelytiloja, nautatiloilla pyörii eniten euroja.

MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Ahlholm näkee kotieläintilat merkittävänä hyvinvoinnin lähteenä lähialueilleen. Ne käyttävät palveluita ja pitävät paikallistalouden rattaita pyörimässä.

"Jos eläimet lähtevät, lähtee elinvoima kylältä samasta ovesta", Ahlholm toteaa.

Tulevalla ohjelmakaudella maataloustuet pitää hänen mielestään kohdistaa aktiiviviljelijöille.

"Höpöheinien viljely ei luo hyvinvointia."

Ahlholm itse viljelee viidennessä polvessa sukutilaa Kärsämäen Ritomäessä. Korkiakosken maitotilalla on 60 lypsävää ja viljelyksessä noin sata hehtaaria peltoa.

Lypsykarjan lisäksi tilalla tepastelee koira, kissa pienine pentuineen, kanoja ja ankkoja.

Jarin ja hänen vaimonsa Anu Ahlholmin lapset ovat jo muuttaneet omilleen, mutta hekin ovat töissä maatalouden parissa.

Pariskunta aloitti tilanpidon kesäkuussa 1994.

"Ensimmäinen kesä elettiin velaksi, kun maitokiintiö oli täynnä", Ahlholm muistelee. Ajat olivat muutenkin jännittävät, sillä seuraavana vuonna Suomi liittyi Euroopan unioniin.

"Maaseudulla oli odottava tunnelma. Meni muutama vuosi ennen kuin tilat alkoivat investoida."

Ahlholmit rakensivat uuden parsinavetan vuonna 2000. Edellinen oli tehty vuonna 1939.

MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtajana Ahlholm aloitti vuonna 2015. Kuuden vuoden aikana tilojen taloustilanne on kurjistunut.

Ihmiset ovat väsyneitä pitkään jatkuneeseen ja heikentyneeseen tilanteeseen. Ahlholmin mukaan tilalliset ovat paniikissa tulevan talven kustannuspaineista.

"Eräs tuttu kahden robotin maitotilan isäntä alkoi tilanpidon lisäksi ajaa rekkaa", hän kertoo päätään puistellen.

"Markkinoilta pitää ruveta saamaan lisää rahaa."

Ahlholmin mielestä kriisilainojen tie on kuljettu loppuun. Niiden sijaan tarvittaisiin yleisiä lainojen lyhennysvapaita, jotka valtio korvaisi pankeille.

Viljelijöiltä tulee puheenjohtajalle paljon yhteydenottoja. Jotkut haluavat jutella, jotkut haistatella.

Rauhallisena miehenä Ahlholm vastaa puheluihin kuin puheluihin kärsivällisesti.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuottajaliitot yhdistyivät vuonna 2010. Yhdistymisessä oli omat kipukohtansa, mutta nyt Ahlholm näkee tuottajaliiton hengen hyvänä.

Viime aikoina henkilömuutokset ovat työllistäneet. Liiton toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä vaihtoi yllättäen työpaikkaa. Hänen seuraajanaan aloitti lokakuun alussa Hanne Hurskainen.

Puheenjohtajan roolissa Ahlholm on viihtynyt.

"Johtokunta on tosi mukava, samoin työntekijät. Heidän kanssaan on löytynyt sopiva roolitus", hän kiittelee.

"Tärkeää on, ettei kukaan pala loppuun."

Maiju Pohjanheimo
Jari Ahlholm on ollut tuottajaliittonsa puheenjohtaja kuusi vuotta. Sen aikana tilojen taloustilanne on kurjistunut.

Edunvalvonnassa eniten energiaa on vienyt raiviopeltojen korvauskelpoisuudesta taistelu. Vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot jäävät luonnonhaittakorvauksen sekä ympäristö- ja luomutukien ulkopuolelle.

"Maaseudun kehittäminen on outoa. Jos kehittää, ei saa tukea", Ahlholm kummeksuu.

Hallitus vaatii, että luomualaa pitäisi kasvattaa 20 prosenttiin peltoalasta.

"Ei hirveästi houkuta, jos ei saa luomutukea."

Myös turvepeltojen kohtalo mietityttää.

"Sitä ei tiedä, minkälainen musta pekka on tulossa."

Ahlholmin mukaan 27 prosenttia tuottajaliiton alueen pelloista on eloperäisiä eli turve- ja multamaita.

"Niiltä saatiin parhaat sadot tänä vuonna. Kuivana vuonna ne ovat osoittautuneet hyviksi."

Yksittäisenä onnistumisena edunvalvonnassa Ahlholm mainitsee Luonnonvarakeskuksen Ruukin-tutkimusasemalle myönnetyn 200 000 euron rahoituksen turvepeltojen päästöjen laskentaan.

"Rahaa tuli, kun vaadittiin."

Byrokratian purkamista viljelijät vaativat jokaisessa tuottajaliiton kokouksessa.

Ahlholm haluaa näyttää erään byrokratian kukkasen konkreettisesti ja kuljettaa toimittajan ja valokuvaajan pellolle, jonka hän on vuonna 2012 ostanut Vapolta.

860 metriä pitkää suoraa on tehokasta kyntää. Laaja yhtenäinen alue on muutenkin optimaalinen viljelyyn, mutta hallinnollisesti se on erittäin hankala.

Se nimittäin koostuu useista erimallisista peruslohkoista, joista toiset ovat tuellisia ja toiset tuettomia. Hankalan mallinsa vuoksi tuettomat ja tuelliset lohkot saattavat vaihtua kesken saran.

Tekniikan hyödyntäminen on sen vuoksi ongelmallista. Viljelysuunnitelmaa tehdessä lohkojen monimutkaisuus teettää ylimääräistä työtä.

"Haluttaisiin, että tuet ja pinta-alat voisi järjestellä yksi yhteen. Lohkojakoa pitäisi voida yksinkertaistaa."

Ahlholm muistuttaa, että se helpottaisi myös hallintoa.

Maiju Pohjanheimo
Fyysisesti yhtenäisellä pellolla on sekä tuettomia että tuellisia lohkoja. Peltolohkojen erilainen tukikohtelu mutkistaa viljelyä.

Omaa jaksamistaan Ahlholm tukee harrastamalla kesäisin rullaluistelua ja talvisin hiihtoa.

Valokuvaus on hänen intohimonsa. Ahlholm on erikoistunut lehmien kuvaamiseen maatalousnäyttelyissä.

"Haluan tuoda eläimen parhaat puolet esiin."

Yhteen hiileen puhaltaminen vaimon kanssa on tärkeää, varsinkin kun töitäkin tehdään yhdessä. Haastattelun aikana vieressä istuva puhelias puoliso vakuuttaa, että he tulevat keskenään hyvin toimeen.

Parisuhteessa annetaan tunteiden näkyä. Välillä riidellään, välillä pussaillaan.

Anu Ahlholm on kotoisin Nivalasta. Siellä he myös Jarin kanssa ensi kertaa tapasivat vuonna 1987, Tuiskulan tanssilavalla.

Anu on koulutukseltaan parturi-kampaaja, mutta tilanpidon vuoksi entinen ammatti on jäänyt. Nykyisin hän tekee kuitenkin myös välillä juontokeikkoja. Lisäksi hän vaikuttaa Lihakunnan edustajistossa.

Pariskunta iloitsee hyvistä naapureista sekä hyvästä yhteishengestä Kärsämäen viljelijöiden kesken.

Toisista pidetään huolta.

"Kyntötalkoissa on käyty avittamassa, jos on ollut sairastapauksia perheessä", Jari kertoo.

"Ja emäntien kanssa on kriisitapauksissa sovittu ruokahuollon vuoroista", Anu lisää.

Lue lisää: MTK–Pohjois-Suomi Luken raportista: "Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan peltoja suojelualueeksi"

Maiju Pohjanheimo
Korkeakosken tilan maito menee Valiolle Haapavedelle ja Lapinlahdelle.

Jari Ahlholm

  • Syntynyt Kärsämäellä vuonna 1967.
  • Kouluttautunut kotieläinagrologiksi ja markkinointimerkonomiksi.
  • Perheeseen kuuluvat Anu-vaimo sekä aikuiset lapset Juulia ja Johannes.
  • Harrastaa rullaluistelua, hiihtoa ja valokuvausta.
  • Luottamustehtävät aloittanut maaseutunuorissa vuonna 1997. MTK-Pohjois-Pohjanmaan liiton johtokunnassa aloitti 2004. MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja vuodesta 2015.
  • Pohjois-Suomen tuottajaliittoon kuuluu 9 951 viljelijä- ja metsänomistajajäsentä ja 3 662 tilaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Liittoon kuuluu 29 tuottajayhdistystä.
Lue lisää

Maitotilalliset Ylöjärvellä toivovat kuivaa loppukesää ja alkusyksyä – "Kuiva puintisää olisi hyvä, että saisi edes sen vaatimattoman sadon pellosta pois"

15 hehtaaria päivässä, jos säät sallivat – Tommi Flankkilalla on valtava puintiurakka vielä edessä

Raivioiden tukikelpoisuus on nostattanut myrskyn MTK:n sisällä – kolme tuottajaliiton puheenjohtajaa ottaa kantaa tilanteeseen

MTK:n peltokasvivaliokunta pelottelun tiellä