Ihmiset & kulttuuri

Pellonraivaaminen on Lapissa hengenvaarallista vanhojen räjähteiden vuoksi, maitotilallisella riittää muitakin haasteita – videolla Hanna–Mari Kasurinen vetää vasikan ulos lehmästä

Reilun kaupan lisä viljelijälle olisi tarpeen – järjetön kustannusnousu on vienyt tilat kustannuskriisiin, MTK-Lapin puheenjohtaja noituu.
Juha Kauppinen
Hanna-Mari Kasurinen antaa tuttiämpäristä maitoa edellisenä päivänä syntyneelle Topunalle.

Lapin luonto luo outoa taikaa, sanotaan laulussa, mutta MTK-Lapin puheenjohtajalle Hanna-Mari Kasuriselle Inarin luonto luo maitoa, puuta, heinää, marjoja, riistaa ja muun muassa vasikoita.

Tulevaisuuden Toivo -niminen holstein-rodun vasikka syntyi juuri MT:n haastattelun aikana lokakuun alkupuolella Ivalossa. Kasurinen kävi tottuneesti auttamassa poikimisessa, "vaikka olisi se Lahja sen itsekin hoitanut".

Kasurisella on Inarin keskustaajamassa Ivalossa puolikas osuus yhteisnavetasta Sammeli ja Paula Pekkalan kanssa. Karjan tarvitsema nurmirehu tuotetaan ympäri kylää sijaitsevilta pelloilta. Navettaan hommattiin lypsyrobotti pari vuotta sitten.

Lypsäviä on yli 50 ja karjaa on yhteensä yli sata päätä nuorkarja mukaan luettuna.

"Kyllä robotti helpottaa selvästi navettatyötä ja on lehmillekin mieluinen."

Kasurista kiukuttaa aivan parina viime vuonna syntynyt vastakkainasettelu ympäristöväen ja viljelijöiden välillä.

"En ymmärrä sitä yhtään. Viljelijöille nämä luontojutut on aivan itsestäänselvyyksiä. Meille on tietenkin tärkeintä se, että pelto on hyvässä kasvukunnossa ja sitoo hiiltä ja tuottaa, ja eläimet voivat hyvin", hän puhisee.

Hänen mielestään etelässä ei aina tajuta, miten Lapissa eletään.

"Kyllä täälläkin viljelijä on ennen kaikkea ruuan tuottaja eikä mikään luonnonhoitaja."

Lapissa on lyhyen kasvukauden vuoksi muuta maata suurempi maidon pohjoinen tuki.

"Jos se lähtisi, jokainen tila joutuisi lopettamaan. Suoraan sanoen harmittaa ja pelottaa olla niin tukiriippuvainen. Ruokaa kyllä halutaan syödä, mutta siitä ei haluta maksaa."

Viljelyn kannattavuus on tänä vuonna todella tiukalla.

"Kustannusnousu on ollut tänä vuonna järkyttävä. Vaikka pohjoista tukea saa, kaikki tippuu maantielle rahteihin. Tästä on heti 300 kilometriä Rovaniemelle ja rehutehtaille 500 kilometriä."

Ivalon korkeuksilla vilja ei kasva, vaan lehmille tuotetaan nurmea ja väkirehu tuodaan. Karjan keskituotos on melko korkea, 12 000 kiloa vuodessa lehmää koti.

Talouden toimeentuloa auttaa, että Kasurisen mies on palkkatyössä, palomies eli nykykielellä pelastaja.

"En olisi voinut edes aloittaa ilman miehen palkkatyön turvaa."

Juha Kauppinen
Hanna-Mari Kasurinen ja juuri poikinut Lahja-lehmä hoivaavat Tulevaisuuden Toivoa Inarissa lokakuun alkupuolella.

"Reilun kaupan lisä olisi suomalaisviljelijällekin tarpeen. Onhan se uskomatonta, että Suomeen saa tuoda lihaa, jollaista Suomen lait kieltävät täällä tuottamasta."

Kasurinen käy juttelemassa navetan toimistossa lehmien ja vasikoiden syöttämisen ja hoitamisen välillä ja lisää tietokoneelle tietoja lehmistä. Edellisenä päivänä syntyneelle Topuna-vasikalle pitää käydä välillä antamassa tuttiämpäristä maitoa.

"Tuntuu, etteivät suomalaiset kuluttajat hoksaa, kuinka hyvää kotimainen tuotanto on. Siinä ei ole salmonellaa, ei muualla voi syödä raakaa kananmunaa. Eikä täällä käytetä vapaasti antibiootteja, tarpeen arvioi eläinlääkäri."

Kasurinen pitää itseään vähän viherpiipertäjänä. Hänellä ei ole maatilataustaa, vaan on metsäkoneyrittäjän tytär.

"Omia maita ei ollut, kesät viettiin työmaavaunussa isän työmailla ja Inarinjärven mökillä mummon kanssa, kyllä siellä oppi olemaan luonnossa."

Hän on varsin eläinrakas ja kävi Mikkelin Otavassa ylioppilaspohjaisessa karjanhoitajakoulutuksessa.

"1990-luvulla eläinsuojelukoulutuksessa olin varmaan ainoa kasvissyöjä, nythän ei oikein muita olekaan."

"Minulle on sanottu, että olen soluttautunut MTK:hon. Se kertoo, ettei sanoja ymmärrä, mitä MTK on. Tällainen julkisuuskuva täytyy saada muutettua."

Sekin harmittaa, että jos navetasta on somessa kuvia, nekin tulkitaan väärin. "Jos täällä on parsirakenteita, ei se tarkoita, että lehmät on sidottu parteen. Ja lattialla oleva turvekin näyttää kuvissa lannalta."

Kasurinen asuu Ivalon taajamassa vanhassa pappilassa, jossa pihalla on kaksi suomenhevosta. Hän on mukana pohjoisen työhevoslinjan jatkamisessa.

Opiskelun jälkeen Kasurinen teki aluksi maatalouslomittajana töitä, mutta vuokrasi vuonna 2005 parsinavetan ja pääsi sitä kautta toiminnan alkuun, kunhan ely-keskus vakuuttui siitä, että hän osaa karjanpidon ilman maataloustaustaa.

Hän tekee työtä karjan ja hevosjalostuksen kanssa, pelto- ja konetyöt ovat yhteistyökumppaneiden kontolla.

Yhteisen navetan hyviä puolia on, että pystyy pitämään joskus vapaapäivän äkkitilanteessa, johon ei saa lomittajaa.

Peltoa tilalle on ostettu ja myös raivattu. "On joku väärinkäsitys, että peltoa raivataan lannanlevitysalaksi, kyllä sitä raivataan ruuantuotantoa varten."

Inarissa ei ole paljon peltoa. Lypsykarjatiloja on vain neljä, mutta ne ovat kehittyviä ja ostavat pellot. Nyt Kasurisen ja Pekkalan pellot riittävät siihen, että navettaan riittää omaa heinää.

"Aika paljon mieluummin ostaisin peltoa kuin raivaisin. Se on kallista, hidasta ja hengenvaarallista."

Vaarallisen raivaamisesta tekevät sodan aikaiset räjähteet, joita vanhan Petsamontien varren alueilta löytyy joka pellolta satoja ammusvarastojen räjäyttämisen vuoksi.

Raivaus tehdään puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimat perkaa alueet, mutta varmuutta kaikkien poistamisesta ei ole.

Juha Kauppinen
Suomenhevosten työsukujen jatkaminen on Kasuriselle tärkeää.

Peltoraivioista ja turvepelloista kannattaisi Kasurisen mukaan odottaa tutkimustuloksia enne kuin niitä lähdetään kieltämään, koska viitteitä on, etteivät turvepellot ole niin pahoja päästölähteitä kuin on aiemmin uskottu.

"Turve on myös aivan ylivoimainen kuivikkeena, nythän senkin saatavuus on uhattu, kun turvetuotanto ajetaan alas."

MTK-Lapin puheenjohtajana Kasurinen toimii nyt toista vuotta. Hänen mukaansa MTK:ssa tehdään valtavasti taustatyötä.

"Jäsenmaksu on pieni hinta esimerkiksi siitä, että joku lukee ne kaikki lakiluonnokset, joita koko ajan tulee maa- ja metsätaloutta koskien. Ja Brysselissä on välttämätöntä olla, siellähän oltiin jo hyvin etukenossa."

Lapissa on monenlaista esimerkiksi suojeluun ja metsiin liittyvää kiistaa.

"Täällä on pärjätty hienosti maakunnan väen kesken, mutta nyt ulkopuoliset ympäristöjärjestöt tulevat häsläämään metsiin ja tuovat ongelmia kaikille."

MTK:n kokouksissa käynti Rovaniemellä vie koko päivän, bussimatkoihin kuluu kahdeksan tuntia ja Kasurinen pyrkii yhdistämään matkaan yleensä muutakin, vaikka vapaa-ajan toimintaa. Luottamustyössä on tullut paljon uusia tuttavuuksia. Hän käy muun muassa konserteissa, Kotiteollisuus on yksi suosikeista.

Kasurinen painottaa viljelijöille, että omasta jaksamisesta täytyy pitää huolta, muuten ei mikään toimi.

Timo Filpus

Hanna-Mari Kasurinen

  • MTK-Lapin puheenjohtaja vuodesta 2020.
  • Syntynyt Inarin Ivalossa vuonna 1973 metsäkoneyrittäjäperheeseen. Asuu Ivalossa vanhassa pappilassa.
  • Yo-pohjainen lomittaja-karjanhoitajakoulutus Otavassa, merkonomin opinnot.
  • Perheeseen kuuluu avomies, joka on pelastaja.
  • Osakkaana yhteisnavetassa, josta puolet Kasurisella. Lypsäviä noin 50, lypsyrobotti. Maatilalla Inarissa viljellään nurmea.
  • Ylläpitää suomenhevosten työsukulinjoja. Kaksi suomenhevosta.
  • Harrastus luottamustoimet, suomirock-konsertit, taidenäyttelyt, ystävien kanssa rentoutuminen.
Lue lisää

Lapin tuottajat: "Ei anneta periksi, että turvemaita ei saisi viljellä"

MTK-Lapin johto vaihtui yllättäen – tunteikas avauspuhekaan ei riittänyt jatkokauteen

MTK-Lapin puheenjohtaja kehottaa maitosektoria ottamaan tavoitteekseen vapaan lehmän maidon: "Olisiko nyt kerrankin syytä olla itse asian edelläkävijä?"

Kun osat vaihtuvat: Kuvaaja joutuikin kuvattavansa kuvaamaksi