Ihmiset & kulttuuri

Taiteilijoiden tehtävänä on tuoda esiin musiikkia, ei itseään – parhaimmillaan pianisti ja laulaja hengittävät samaa ilmaa, kuvailevat Jouni Somero ja Eilamaria Leskinen

Sylvian joululaulun säveltäjän Karl Collanin kuolemasta on kulunut 150 vuotta.
Pentti Vänskä
Collanin levytetyistä lauluista Eilamaria Leskisen suosikki on Tamburiini ja Jouni Someron Oot rauhani.

Musiikkia tehdään yhdessä. Siksi onkin niin tärkeää, että muusikoiden kemiat toimivat, pohtivat sopraano Eilamaria Leskinen ja konserttipianisti Jouni Somero.

Toisella on melodia ja sanat, toisella kaikki muu.

Leskinen ja Somero tutustuivat kuusi vuotta sitten. Tuorein yhteistyön hedelmä on levytys säveltäjä Karl Collanin lauluista sekä konserttikiertue, johon he saivat Musiikin edistämissäätiön apurahan. Collanin kuolemasta tuli syyskuussa kuluneeksi 150 vuotta.

Muusikot halusivat nostaa säveltäjän laulumusiikkia esiin, sillä hän on jäänyt melko tuntemattomaksi lukuun ottamatta Sylvian joululaulua ja Savolaisen laulua, eli savolaisten maakuntalaulua.

Collanin sävellysten tekstit olivat hänen aikansa runoutta. Sylvian joululaulua innoitti luonnonsuojelijana tunnetun Zachris Topeliuksen runo Sylvias hälsning från Sicilien.

Laulun kertoja on Sisiliassa talvehtiva mustapääkerttu. Lintu muistelee joulua kaukaisessa Suomessa ja siellä lintuhäkissä olevaa rakastettuaan.

On tiedossa, että Topelius kirjoitti runon vuonna 1852, jolloin hän oli maaseudulla paossa Helsingissä riehunutta koleraepidemiaa. Vuonna 1871 kolera levisi uudelleen Helsinkiin. Tauti oli kohtalokas Collanille, joka kuoli 43-vuotiaana.

Vaikka kahden muusikon välinen suhde on mutkaton ja luottamuksellinen, ei uusiin projekteihin sännätä suin päin. Leskinen kertoo empineensä levytystä, sillä hän kertoo olevansa parhaimmillaan korkeassa äänialassa. "Olen toki laajaäänialainen, mutta Collanin laulut soivat enemmän sopraanon keskirekisterissä ja alempanakin."

Mutta Leskinen luotti Someroon ja laulut levytettiin sekä julkaistiin syksyllä 2020. Collanin lauluista tuli Leskisen kolmas levytys, neljäs on työn alla.

Somero on kansainvälisestikin tunnettu pianisti ja hänelle levytyksiä on kertynyt yli 100. Konsertteja hän on soittanut yli 3 200.

Joskus kun konserttilavalle astelevat sekä laulaja että pianisti, pianisti saatetaan esitellä säestäjänä. "En pidä säestäjä nimikkeestä, se on hajuton ja mauton, eikä kerro, mistä yhteistyössä on kyse. Moni pianisti kuitenkin tyytyy osaansa", sanoo Somero.

Leskinen on samaa mieltä hänen kanssaan ja kertoo, miten tärkeää esimerkiksi konserttijulisteissa on solistin rinnalla mainita pianisti. "Kaikki laulajat eivät näin tee, vaan pianistin nimi saatetaan jättää pois."

Somero toteaa, että taiteilijoiden tärkein tehtävä on yrittää olla mahdollisimman vähän musiikin tiellä. "Vain säveltäjien teoksethan jäävät elämään, musiikissa on kyse musiikin tekemisestä. Me tuomme musiikkia esiin, emme itseämme."

Vaikka Somero on noussut lavalle tuhansia kertoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja Leskinenkin on esittänyt paljon ooppera-, operetti-, musikaali- ja kirkkomusiikkia sekä laulumusiikkia, joka kerta lavalla lähdetään puhtaalta pöydältä.

"Olen kova jännittäjä. Pahin mitä voi tapahtua laulajalle, eli ei tule ääntä, tapahtui minulle eräässä operetissa Varkaudessa."

Ääni on yksi herkimpiä instrumentteja. "Jos viulistilla on hyvä viulu, se on joka tilanteessa hyvä viulu. Ääni taas on eri soitin joka kerta", pohtii Somero.

Pelkkä tekninen taituruus ei riitä pianistille. Kun laulaja ja pianisti esiintyvät, kuulijoille kyllä välittyy, jos heistä välittyy saumaton yhteistyö.

"Pianisti kykenee parhaimmillaan tukemaan laulajaa, jos hän hengittää samaa ilmaa laulajan kanssa ja huomaa tarpeen esimerkiksi tempon hidastukselle. Pahimmillaan pianisti soittaa laulajan kuvainnollisesti hengettömäksi, jos hän ei huomaa laulajan kaipaavan hetken hengähdystä", he kuvailevat esimerkkiä saumattomasta yhteistyöstä.

Collan syntyi Iisalmessa. Myös Leskinen on savolainen, hän asuu Pieksämäellä ja Someron kotipaikka on Säyneinen Kuopiossa.

Molemmat puhuvat maaseudulla asumisen puolesta ja eduista, vaikka pääkaupunkiseutukeskeisyys usein korostuukin musiikkimaailmassa. Tai pääkaupunkiseudulla asumista pidetään edellytyksenä, jotta onnistuu saamaan rooleja tai kontakteja.

"Toki asuinpaikka joistain asioista sulkee ulkopuolelle, eikä täällä kuule esimerkiksi kaikista koelauluista. Mutta täällä saan laulaa ja huutaa, kuten haluan", kertoo Leskinen.

Somero on asunut pitkään ulkomailla Keski-Euroopassa. Paluu maalle oli itsestäänselvyys.

"Kellä vain on mahdollisuus valita maaseutu, se valinta kannattaa tehdä, se on etuoikeus."

Lue lisää

Nuoret helsinkiläismiehet ryntäsivät maalle korona-aikana – liki 40 prosenttia lisäsi maaseudulla vietettyä aikaa, MT:n kysely kertoo

Video: "Eniten kaipaan yleisöstä tulevaa energiaa ja lauantai-iltojen väreilyä" – Kyösti Mäkimattila on ollut keikaton, mutta ei toimeton, vaan tehnyt korona-aikana runokirjan, kolme albumia, sata laulutekstiä ja perustanut radiokanavan

Tanskalaistilan pihvikarja nauttii sellokonserteista viikoittain

Sellisti Seppo Kimanen keräsi muusikoiden mehukkaimmat tarinat kirjaksi: "Jutuissa mennään ajassa taaksepäin yli sata vuotta"