Ihmiset & kulttuuri

Onko televisio kuolemassa? Viime vuonna kanavien katseluun tuli yllättävä muutos – kännykkä ei ole ohjelmien katselussa kovin houkutteleva

Katsojilla on ohjelmasisällöissä enemmän valinnanvaraa kuin koskaan. Silti lineaarinen televisio pitää yhä pintansa Suomessa. Sitä katsotaan eniten maaseudulla.
Timo Filpus
Eniten television ohjelmasisältöjä katsotaan isolta televisioruudulta (40 prosenttia), puhelimen ja tietokoneen osuudet ovat molempien 20 prosenttia ja tabletin 10 prosenttia, Finnpanelin tiedoista selviää.

Erilaisten suoratoistopalveluiden ja sosiaalisen median palveluiden yleistyessä puhutaan välillä television kuolemasta. Väitteet ovat ainakin Suomessa liioiteltuja.

Lineaarisen television katselu kasvoi 2020 kolmella prosentilla verrattuna edellisvuoteen, selviää markkinointitutkimusyhtiö Audience Projectin vuosiraportista. Finnpanelin luvut ovat samansuuntaiset. Lineaarinen televisio on aikaan sidottua tv-ohjelmien katsomista silloin, kun ohjelma esitetään.

Audience Projectin tilastoissa Suomi oli tutkituista maista ainoa, jossa perinteinen television katselu lisääntyi. 2020 oli toki poikkeuksellinen vuosi koronapandemian vuoksi, kun erityisesti uutisia ja ajankohtaisohjelmia seurattiin televisiosta.

Finnpanelin tutkimuspäällikön Jarno Nurmion mukaan television katselu on tasaantunut kuluvana vuonna.

"Maalis–huhtikuussa jäätiin edellisen kevään katsojaluvuista, mutta muina kuukausina määrät ovat olleet samoja kuin vuonna 2020", Nurmio sanoo.

Maaseutumaisilla alueilla katsotaan enemmän lineaarista televisiota kuin kaupungeissa, tv-mittaritutkimuksesta selviää. Finnpanelin asiakkuuspäällikkö Anna-Leena Lamberg korostaa, että henkilön ikä on määräävin televisionkatseluun vaikuttava tekijä.

"Riippumatta asuinpaikasta alle 45-vuotiaat katselevat selvästi vähemmän televisiota kuin yli 45-vuotiaat. Kun harvaan asutulla alueilla katsotaan hitusen enemmän televisiota, johtuu se ikärakenteesta, ei niinkään asuinpaikasta", Lamberg sanoo.

Tv-kanavien sisältöjä katsottiin viime vuonna kaksi tuntia ja 47 minuuttia päivässä. Televisiolaitteen ääressä vietetty aika lisääntyy, ja tämä luku on jo kolme tuntia 37 minuuttia vuorokaudessa.

50 minuutin päivittäiseen muuhun ruutuaikaan sisältyy esimerkiksi pelaamista sekä Netflixin ja Youtuben käyttöä televisiolaitteella, Finnpanelin Nurmio kertoo.

Jani Halme työskentelee luovana johtajana ToinenPHD-mediatoimistossa. Hän analysoi mediaa Ylen Kupla-podcastissa toimittaja Aurora Rämön kanssa. Väestön ikäjakauma selittää Halmeen mukaan sitä, miksi lineaarinen televisio on yhä niin suosittu.

"Meillä on paljon väestöä, jolla on aikaa, kyvykkyyttä ja halukkuutta katsoa lineaarista televisiota."

Ihmiset ovat median käyttäjinä yllättävän konservatiivisia, Halme muistuttaa. Esimerkiksi Spotify ei ole onnistunut ottamaan autoissa sellaista markkinaosuutta, mikä olisi teknisesti mahdollista. Autoilijat kuuntelevat liikenteessä tuttuja radiokanavia.

Ylen strategia-asiantuntija Kalle Pirhonen kirjoittaa mediasta Numeroiden takaa -blogissaan.

"En ole koskaan tykännyt sanonnasta: ´televisio on kuollut´. Silti on kiistatonta, että nuoren sukupolven lineaarisen television kulutus on selkeässä laskussa. Tätä kehitystä eivät edes koronapandemian aiheuttamat katselupiikit heilauta."

Televisiolla laitteena on Pirhosen mukaan valoisa tulevaisuus, kun erilaiset suoratoistopalvelut sulautuvat televisioon.

"Iso konkreettinen asia on älytelevisioiden kehitys. Tämä oli minulle oivalluksen paikka, koska media-alalla on puhuttu niin pitkään siitä, että kaikki on jatkossa kännykässä - vaikka toki tv löytyy myös sieltä.”

Timo Filpus
Viime vuonna perinteisen television katselu lisääntyi Suomessa. 2020 oli toki poikkeuksellinen vuosi koronapandemian vuoksi, kun erityisesti uutisia ja ajankohtaisohjelmia seurattiin tarkkaan televisiosta.

Suomalaiset viettävät päivässä noin 3,5 tuntia tv- ja videosisältöjen parissa. MTV:n tutkimusjohtaja Taina Meclin arvioi, että aika kasvaa neljään tuntiin kymmenessä vuodessa.

"Kotitalouksissa on yhä enemmän ruutuja, joilta katsoa videosisältöä – jo noin kuusi per kotitalous sekä yhä isompia tv-ruutuja ja paremmat nettiyhteydet", hän perustelee.

Television katselu lineaarisesti vähenee samalla, kun maksuttomien ja maksullisten suoratoistopalveluiden käyttö kasvaa, MTV:llä uskotaan.

"Livelähetyksillä on kuitenkin jatkossakin suuri merkitys ja kulutus – se on nähtävissä esimerkiksi MTV Uutisten ja MTV:n viihdesisältöjen suosiossa”, Mecklin jatkaa.

Nelonen Median kanavajohtaja Ville Toivonen uskoo myös, että ihmiset viettävät jatkossa enemmän aikaa tv-sisältöjen ääressä. Katselua vain siirtyy televisiokanavilta video- ja suoratoistopalveluihin.

"Meidän sisältöjämme katsotaan tulevaisuudessa yhä enemmän Ruudusta. Mutta esimerkiksi sitä Vain elämäätä katsotaan edelleen, tapa katsoa vaan muuttuu."

Välillä kritisoidaan, että televisiosta ei tule muuta kuin samoja elokuvia, tosi-tv:tä ja vanhojen nostalgisten suosikkiohjelmien uudelleenlämmittelyjä. Keskittyvätkö kanavat tarpeeksi perinteisen television ohjelmatarjontaan?

"Satsaamme valtavasti kotimaiseen sisältöön, urheiluun sekä kansainväliseen sisältöön. Esitämme joka viikko valtavan määrän uutta sisältöä. En ole kysymyksen kanssa samaa mieltä", Nelonen Median Toivonen vastaa.

Kanavajohtaja Iina Elorannan mukaan MTV rakentaa joka ohjelmakaudelle monipuolisen ohjelmiston: uutisia, viihdettä, draamaa, realitya, elokuvia ja urheilua. "Esimerkiksi MTV3-kanavalla parhaaseen katseluaikaan (18.00–24.00) valtaosa ohjelmistosta on tv-ensiesityksiä”, hän sanoo.

Tv-lähetysten digitalisoiminen lisäsi kanavatarjontaa tällä vuosituhannella. Suomessa on todennäköisesti asukaslukuun suhteutettuna eniten ilmaisia televisiokanavia koko maailmassa, Jani Halme sanoo.

Kansainväliset mediajätit, kuten Discovery ja Fox pääsivät Suomen tv-markkinoille edullisesti. Yhtiöt eivät alkuun keskittyneet merkittävästi uuteen ohjelmatuotantoon, vaan tuuttasivat televisiosta katalogiinsa kuuluneita Simpsoneita ja Frendejä.

"Tämäkin on muuttumassa. Esimerkiksi Discovery Channel on viime vuosina ostanut kotimaista tuotantoa, koska se on ainoa tapa erottautua, Halme sanoo.

Timo Filpus
Suur-Helsingin, Turun ja Tampereen alueilla sekä 70 000–150 000 asukkaan kaupungeissa katsellaan hieman vähemmän televisiota kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu pitkälti nuoremman väestön isommasta osuudesta kaupungeissa.

Netflixistä tuli viime vuonna Suomen suosituin suoratoistopalvelu, Audience Projectin vuosiraportista selviää. Netflixiä katsoi 69 prosenttia vastaajista, kun Yle Areenaa käytti 61 prosenttia. Seuraavaksi suosituimpia suoratoistopalveluita ovat Youtube, Ruutu ja MTV3.

Suomen katsotuin televisiokanava oli viime vuonna Yle TV1 27 prosentin katseluosuudella. Perässä tulivat MTV3, Yle TV2 ja Nelonen.

Kilpailu on kovenemassa, kun isot kansainväliset toimijat rynnistävät Suomen markkinoille. Mediakulutuksessa ei ole nähty vieläkään kattoa. Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla suomalaisten mediapäivän pituus nousi peräti 9,5 tuntiin, kertoo Kantarin Mind-tietopankki.

"Kilpailu on tiukkaa ja sisältöjä on katsojille tarjolla valtava määrä. Me luotamme kotimaiseen sisältöön ja uskomme menestyvämme sillä myös tulevaisuudessa", Nelonen Median Toivonen sanoo.

Jani Halme ennustaa, että kotimaiset televisiokanavat perustavat yhteisen suoratoistopalvelun. Vain yhteisvoimin ne pystyvät taistelemaan Netflixin kaltaisia globaaleja jättejä vastaan.

"Ylen toimitusjohtajana Mikael Jungner ideoi mallia jo 20 vuotta sitten, ja silloin ajatukselle hihitettiin. Mutta ei taideta enää hihittää."

Suomalaisista 64 prosenttia uskoo katsovansa perinteistä televisiota vielä viiden vuoden päästä. Luku on korkea verrattuna muihin maihin. Suurimmat media-alan trendit tulevat Pirhosen mukaan viiveellä Pohjolaan.

"Kaukaisessa tulevaisuudessa uutisia saatetaan lukea jääkaapin ovesta ja vessanpytyllä katsotaan hologrammista draamaa, mutta sen aika ei ole vielä. Suomessa pieni kielialue suojaa ja hidastaa kehitystä."

Vaikka massajakeluun perustuvaa televisiota katsotaan Suomessa todella paljon, Pirhosen on vaikea nähdä, että median pirstaloitumiskehitys pysähtyisi. Jani Halme on optimistisempi.

"Lineaarinen televisio osuu hyvin ihmisten mukavuudenhaluun. Joku muu päättää ohjelmat puolestamme, kun emme jaksa ajatella", Halme sanoo.

Lue lisää

Yle: Hevoskauppias myynyt hevosia sairaina, epäilyjä hevosten rauhoittamisesta – kolme ratsastajaa loukkaantunut pudottuaan hevosen selästä

Kysely: Yle ja sanomalehdet ovat luotettavimmat uutismediat verkossa

Nyt paljastetaan! Maajussi-Kalle valitsi tv-ohjelmassa rinnalleen ennakkosuosikin – yhteenmuutto on edessä ensi vuoden alussa

"Ainakin yhden asian päätin silloin: Ei Väyrynen ole minun miehiä", Esa Härmälä kertaa maatalouden kriisihetkiä – poliitikot puhuvat tv-sarjassa suoremmin kuin koskaan