Ihmiset & kulttuuri

Käytännönläheiset suomalaiset ovat keksineet tuhat ja yksi käyttötapaa tälle laitteelle – näppärä keksintö säästää tilaa

Yksiotehana ja bidee­suihku ovat olleet toimiva yhdistelmä jo puoli vuosisataa.
Jarkko Sirkiä
Tarkkoja lukuja Suomen bideesuihkujen määrästä on mahdotonta saada, mutta arvioiden mukaan melkein 90 prosentissa Suomen kylpyhuoneista on kyseinen suihku.

Yksi jos toinenkin suomalainen on ulkomaanmatkoillaan ihmetellyt, miksi majapaikan kylpyhuoneessa on wc-istuimen lisäksi toinen, hanalla varustettu istuin.

Suomessakin oli tällaisia alapesuun tarkoitettuja bideeistuimia vielä puoli vuosisataa sitten, mutta sittemmin suomalaiset ovat hoitaneet intiimihygieniaansa toisella tavalla, nimittäin bideesuihkulla. Suihkun avulla alapesu hoituu wc-istuimella istuen, ja vesi on helppo kohdistaa haluttuun suuntaan.

Bideesuihku on maailman mittakaavassa sen verran harvinainen ilmestys, että kyseisen suihkun käyttötarkoitus jäänee monelle Suomessa vierailevalle matkailijalle mysteeriksi.

Suomalaisten bideesuihkujen historia juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin kotimainen LVI-alan yritys Oras kehitti kaksi tuotetta, jotka säästivät aikaa, vaivaa ja tilaa kylpyhuoneessa. Oraksen maajohtaja Mikko Nieminen kertoo, että kyseessä ovat yksiotehana ja bideesuihku.

Yksiotehana nopeutti veden lämpötilan ja vedenpaineen säätämistä, sillä erillisten kuuma- ja kylmävesihanojen pyörittelyn sijaan kaikki hoitui yhdellä hanalla. Kun yksi­otehanaan yhdistettiin toinen uusi keksintö, bideesuihku, saavutettiin myös melkoinen tilansäästö verrattuna bideeistuimen käyttöön.

”Suomalaiset kylpyhuoneet ovat yleensä pienempiä kuin lajitoverinsa muualla Euroopassa, joten tällaiselle tilaa säästävälle keksinnölle oli hyvä markkinarako. Nykyäänhän bideesuihku on vakiovaruste sekä kodeissa että julkisissa tiloissa”, Nieminen kertoo.

Vaikka bideesuihku säästääkin melkoisesti tilaa istuinmalliseen bideeseen verrattuna, bideesuihkujen vienti on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi, Nieminen kertoo. Vientiä on lähinnä Lähi-itään, jossa niiden suosiota selittävät islamin puhtaussäännökset.

”Totta kai pyrimme kasvattamaan vientiä muillekin alueille, mutta asia etenee vähitellen.”

Suomessa bideesuihkujen kysyntä pysyy vahvana. Tarkkoja lukuja Suomen bideesuihkujen määrästä on mahdotonta saada, mutta Oraksen arvioiden mukaan melkein 90 prosentissa Suomen kylpyhuoneista on kyseinen suihku. Oras on bideesuihkujen markkinajohtaja Suomessa.

Nieminen arvelee Oraksen bideesuihkujen suosion syyksi niiden kotimaisuutta ja pitkää historiaa. Suosion toisena syynä voi Niemisen mukaan pitää suomalaisten käytännönläheisyyttä.

Bideesuihku on nimittäin monikäyttöinen laite. Suihkulla voi pestä vauvan pepun, huuhtaista likaisen tukan ja siistiä kuraiset kengät. Saapa sillä myös täytettyä ämpärit, jotka eivät mahdu vessan altaaseen, ja huuhdottua vaikka mopin tai pesurätit.

”Näppärä keksintöhän se on, enkä keksi syytä, miksi sen suosio laantuisi”, Nieminen tiivistää.

Erilaiset bideet

  • Bidee on pesulaite tai suihku, jolla on tarkoitus hoitaa alapesu wc-käynnin yhteydessä. Bideiden suosio vaihtelee eri puolilla maailmaa, ja niiden markkinoinnissa haasteita asettavat erilaiset häveliäisyys­käsitykset.
  • Bideen alkuperäinen muoto on vesikannu tai vesiposti, jonka avulla intiimialueiden pesu suoritetaan.
  • Pesuistuin eli istuin­mallinen bidee on kiinteästi viemäröity saniteettikaluste, joka vie suunnilleen saman verran tilaa kuin wc-istuin. Pesuistuimella istutaan yleensä kasvot seinään päin.
  • Bideesuihkun käyttö tapahtuu wc-istuimella istuen, ja suihkun käyttö vaatiikin wc-istuimen, suihkun ja käsienpesu­altaan sijaitsemista lähekkäin.
Lue lisää

Suomalaislapsilla on etuoikeus mennä lätäkköön – lasten ulkovaatteiden haasteena ovat kulttuurierot

Ethän tee tätä virhettä tiskatessa – tiskaatpa harjalla tai sienellä, pesuväline on syytä kuivata käytön jälkeen

”Rakkaus salmiakkiin erottaa suomalaiset muista" — herkkusuiden ykkössuosikkia tilataan myös ulkomaille koti-ikävää lieventämään

Soppalautasesta vientituotteeksi — kouluruokailu on tärkeä osa Suomen maabrändiä