Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ihmiset & kulttuuri

Urheilun merkittävä vaikuttaja Jukka Uunila on kuollut 98-vuotiaana

Uunila toimi Suomen urheiluliiton (SUL), Olympiakomitean (OK) ja Suomen valtakunnan urheiluliiton (SVUL) johtotehtävissä.
LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Oulussa syntyneestä Uunilasta tuli 1900-luvun jälkipuoliskolla merkittävin suomalainen urheiluvaikuttaja.

Urheilujohtaja, kauppaneuvos Jukka Uunila on kuollut. Uunila kuoli Helsingissä 98-vuotiaana maanantai-iltana. Jukka Uunila menehtyi lyhyen sairaalahoidon jälkeen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, kertoi hänen poikansa Kari Uunila STT:lle.

Jukka Uunila oli syntynyt 4. kesäkuuta 1923.

Suomalainen urheiluelämä menetti lyhyessä ajassa kaksi entistä Olympiakomitean puheenjohtajaa. Maanantaina selvisi, että Tapani Ilkka oli kuollut 80-vuotiaana. Uunila toimi Olympiakomitean puheenjohtajana vuosina 1969–1984, Ilkka vuosina 1988–2004.

Oulussa syntyneestä Uunilasta tuli 1900-luvun jälkipuoliskolla merkittävin suomalainen urheiluvaikuttaja. Hän toimi Suomen urheiluliiton (SUL), Olympiakomitean (OK) ja Suomen valtakunnan urheiluliiton (SVUL) johtotehtävissä.

Uunilan vaikutusvaltaa lisäsi Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajuus vuosina 1973–90.

Uunila hakeutui 1940-luvun puolivälin jälkeen Vierumäen urheiluopiston liikuntaneuvojakurssille, jolta hän valmistui alkuvuodesta 1946. SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirivalmentajasta ja SUL:n aluevalmentajasta tuli 1940-luvun lopussa juuri perustetun Kuortaneen urheiluopiston ensimmäinen johtaja.

Uunila sementoi johtoasemansa Suomen urheiluliiton puheenjohtajana. Kun hän aloitti SUL:n johdossa vuonna 1965, Suomen yleisurheilu oli tuloksilla mitattuna kuralla.

Kaukonäköinen Uunila pestasi kestävyysjuoksun päävalmentajaksi uusiseelantilaisen Arthur Lydiardin, jonka nostattaman kansallisen hölkkäinnostuksen imussa juoksijat Juha Väätäinen, Lasse Virén ja Pekka Vasala palauttivat arvokisavoitoillaan Suomen yleisurheilun maailmankartalle.

Myös naisten yleisurheilu nousi Suomessa kukoistukseensa 1970-luvun alussa.

"Oli onni, että meillä tuossa vaiheessa sattui olemaan loistavia tyyppejä – myös valmentajissa", Uunila kertoi 1979 ilmestyneessä Kari A. Nurmelan kirjassa Jukka Uunila – urheilujohtaja.

Uunila oli urheilujohtajana käytännönläheinen, menestyshakuinen ja urheilulähtöinen. Hän varmisti panoksellaan, että riitaiset SVUL ja Työväen urheiluliitto eli TUL saivat aikaan yhteistoimintasopimuksen vuonna 1966.

Uunila koki urheilujohtajauransa suurimman takaiskun vuonna 1993, kun SVUL:n toiminta ajettiin hänen puheenjohtajakautensa lopussa liiton taloussotkujen takia alas. SVUL:n raunioille perustettiin keskusjärjestö SLU, Suomen liikunta ja urheilu.

Puoluepolitiikasta Uunila pysytteli erossa. Hän määritteli ainoaksi puolueekseen ”urheilupuolueen”.

Uunila oli arvostettu puhuja ja esiintyjä, joka nautti luottamusta yli urheilujärjestörajojen. Hän oli vielä 2010-luvulla tuttu näky eri urheilutapahtumissa, muun muassa Helsingin Nordenskiöldinkadun hallissa HIFK:n jääkiekko-otteluissa. Tietomäärä urheilusta oli valtava.

Uunilalle myönnettiin Suomen urheilun suuri ansioristi vuonna 1983.

Lue lisää

Joulukalenterin 6. luukku: Uusi tapaaminen saunatontun kanssa edellyttää Hipulta yhden ehdon täyttymistä

Vorscmack, kalafärssi ja viili maistuivat Mannerheimille — marsalkan ruokapöydässä ei puhuttu sodista ja strategioista

Sää oli kaunis, kun Eino Erkin sotatie katkesi Vuosalmella – Suomea hän puolusti kiväärillä numero 15548

Suuri maaltamuutto jätti tyhjät talot ja kysymyksen, miten elämä ylipäätään jatkuu – Nyt uhkaa uusi heitteillejättö, pelkää suomussalmelainen Vesa Juntunen