Ihmiset & kulttuuri

Jatkuva sometus voi eristää – joka kymmenes nuori kärsii koululaistutkimuksen mukaan yksinäisyydestä

Opettaja harmittelee jatkuvan kännykän käytön lisäksi myös tapojen ränsistymistä. Ryhtiliikkeen paikkaa on hänen mukaansa mallin antamisessa vanhemmilla ja opettajilla.
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Päinvastoin kuin usein ajatellaan, sosiaalinen media ei tutkimuksen valossa välttämättä lisää yhteisöllisyyden tunteita tai kokemusta kuulumisesta johonkin ryhmään. Nuoret, jotka kuuluvat somen ongelmakäyttäjiin, kokevat kolme kertaa muita useammin yksinäisyyttä.

Runsas kännykän käyttö ja jatkuva somen seuraaminen vaikuttavat kouluissa tapoihin. Saako kännykkä olla mukana tunnilla ja voiko ruokalassa plärätä kännyä?

”Kännykkä on koulussa tosi vaikea asia. Joidenkin oppilaiden kanssa joutuu tappelemaan koko ajan, kauniisti sanominen ei auta”, toteaa porvoolaisen yläkoulun tekstiilityön opettaja Marjut Orava-Eriksson.

Viitisen vuotta sitten porvoolaiskoulussa oli käytössä laatikot, mihin kännykät piti laittaa tunnin alussa. Tätä yritettiin vuoden ajan, mutta käytäntö lopahti, kun opettajat antoivat periksi. Jotkut antoivat pitää kännykkää taskussa tai laukussa.

”Mitä enemmän on kieltoja, joita ei noudateta, sitä enemmän annetaan viestejä, ettei kielloilla ole väliä.”

Ruokalaan kännykkäkieltoa ei asetettu, koska todettiin, ettei sitä pystytä valvomaan.

Orava-Erikssonin mielestä koulun olisi korkea aika tarttua kännykän käyttöön, sillä niin monet lapset ovat kännykkäriippuvaisia. Voitaisiin mennä vaikka Saksan ja Ranskan malliin kännykättömään kouluun.

”Välituntivalvonta on tietysti helpottunut, kun lapset kököttävät kännyköidensä kanssa pihalla yksin tai kahdestaan.”

Jyväskylän yliopisto julkaisi alkuvuodesta tutkimustuloksia koululaisten sosiaalisen median käytöstä. Ne sopivat yhteen Erikssonin havaintoon yksin välitunnilla kököttävistä nuorista.

Päinvastoin kuin usein ajatellaan, sosiaalinen media ei tutkimuksen valossa välttämättä lisää yhteisöllisyyden tunteita tai kokemusta kuulumisesta johonkin ryhmään. Nuoret, jotka kuuluvat somen ongelmakäyttäjiin, kokevat kolme kertaa muita useammin yksinäisyyttä.

WHO-koululaistutkimuksen valossa ongelmakäyttäjiin kuuluu joka kymmenes suomalaisnuori. Lisäksi joka kolmannella nuorella on lisäksi riski somen liiallisen käyttöön.

Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut muuten eroa, mutta kohonnut riski oli 40 prosentilla tytöistä ja vain 27 prosentilla pojista.

Jo riskiryhmään kuuluminen nosti selvästi todennäköisyyttä myös huonoille terveysvaikutuksille, kertoo apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Riski toistuviin niska-hartiasärkyihin, ärtyneisyyteen, alakuloisuuteen, hermostuneisuuteen ja aamuväsyneisyyteen on heillä moninkertainen verrattuna nuoriin, joille somen käyttö ei ole ongelma.

Somen käytön ongelmat olivat yleisimpiä alle 15-vuotiailla ja ne olivat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen.

Kodin merkitys oli myös keskeinen eli se, miten hyvin vanhemmat tietävät lastensa ajan- ja netinkäytöstä. Sen sijaan perheen varallisuudella ei ollut Paakkarin mukaan merkitystä.

WHO-koululaistutkimukseen osallistui Suomessa yhteensä 3 408 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta eri puolilta maata.

Porvoolaisopettaja on muutenkin huolissaan siitä suunnasta, johon nuorten käytös menee. ”Röyhkeys on kova sana, mutta jonkun sortin röyhkeyttä on aina vaan enemmän.”

Toki on poikkeuksia, eivätkä kaikki käyttäydy huonosti, Marjut Orava-Eriksson lisää.

Hän opiskeli käsityönopettajaksi vasta nelikymppisenä. Opiskellessaan hän oli harjoitellut Itä-Helsingissä ja järkyttynyt siellä, miten huonosti osa oppilaista käyttäytyi.

”Kun kuljin käytävää, oppilaat istuivat rivissä vastakkain lattialla eikä kukaan antanut tilaa. Jouduin ruikuttamaan, että pääsisikö tästä läpi”, Orava-Eriksson muistelee.

Toistakymmentä vuotta myöhemmin pikkukaupungissakin ollaan menossa huonoon suuntaan. Opettaja kertoo esimerkin.

”Jos vaikka avaan itselleni oven ja minulla on kassi käsivarrella, oppilaat eivät ole moksiskaan, vaan ryntäävät tielleni avaamastani ovesta sisään. Heidänhän kuuluisi avata minulle ovi.”

Opettajaa on järkyttänyt myös oppilaiden kielenkäyttö. Jo vähän harmaantuneelle kollegalle saatetaan sanoa, että mitä sä mummo höpiset.

Orava-Eriksson kertoo värjäävänsä omat hiuksensa kuparinruskeiksi ihan vain sen takia, että on nähnyt oppilaiden erilaisen suhtautumisen harmaantuneisiin.

”Nyt he eivät ihan hahmota ikääni. Vanha tarkoittaa oppilaille samaa kuin höppänä, ei ole perillä asioista.”

Myös kiroilu on arkipäiväistynyt. Jossain menee silti siinäkin raja. Orava-Eriksson lanseerasi ajatuksen, että luokka on vvv eli vittuvapaavyöhyke.

”Yllättäen se meni läpi. Ajattelin, ettei minun tarvitse kuunnella sitä veetä koko ajan.”

Osa opettajista ei jaksa puuttua oppilaiden kielenkäyttöön. Mutta Orava-Erikssonin kanssa oppilaat ovat olleet vähän varovaisempia.

”Kun joku kiroili, niin kuulin, kun toinen sanoi, että et sä muista, tää on vvv.”

Syitä lasten ja nuorten huonoon käytökseen on monia, mutta ensimmäiseksi Orava-Eriksson nostaa kodin ja vanhempien esimerkin. Jos vanhempi on kohtelias, sanoo kiitos ja ole hyvä, niin jo ihan pieni lapsi nappaa sen käytökseensä.

Myös opettajilla olisi ryhtiliikkeen paikka.

”Koulussa keskusteltiin joskus, että meidän opettajien tulisi osata tervehtiä toisiamme. Tuntui vähän naurettavalta puida tällaista. Pitäisi olla ihan perusjuttu, että kun tapaat työkaverin, niin sanot moi tai huomenta. Mutta siitä tehtiin vitsi.”

Lähde:

Jyväskylän yliopiston WHO-koululaistutkimus 2021

Lue lisää:

Häirinnän koetaan yleistyneen somessa – pitkäaikaista tutkimusta suomalaisten mediankäytön ja terveyden yhteyksistä tarvitaan

Lue lisää

Häirinnän koetaan yleistyneen somessa – pitkäaikaista tutkimusta suomalaisten mediankäytön ja terveyden yhteyksistä tarvitaan

Kyynärpäätervehdys saa Tapaseuralta täystyrmäyksen: "Mistä tämä töniminen on oikein peräisin?"

Ikävä käytöstapoja

Lasten psyykkiseen oireiluun haetaan apua aiempaa enemmän – oppimisvaikeuksia, jännittämistä, yksinäisyyttä, kiusaamista somessa, univaikeuksia