Ihmiset & kulttuuri

Lihavuuden hoitoon kaivataan käytännön toimia ja ymmärrystä – "Monelle elämänmittainen haaste, mutta valtaosa jää ilman hoitoa"

Lihavuustutkimukseen vastanneet toivovat ammattilaisten ymmärtävän lihavuuden laajaa kokonaisuutta ja sen taustalla olevia moninaisia syitä ja tunnepuolta. Tällä hetkellä valtaosa lihavista jää ilman hoitoa.
Jukka Pasonen
Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

Joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen elää lihavuuden kanssa, mutta harva hakeutuu hoitoon sen vuoksi. Yhdeksän kymmenestä haluaisi keskustella lihavuuden hoidosta vastaanotolla, mutta liki puolet kokee keskustelun epäonnistuneen, ilmenee Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin toteuttaman tutkimuksen tuloksista.

Potilaiden oma kokemus lihavuudesta ja sen hoitamisesta -tutkimuksessa lihavuuden tai ylipainon kanssa eläviltä suomalaisilta kysyttiin, kuinka lihavuus ja ylipaino koetaan, kuinka niihin liittyviä riskejä tunnetaan ja millaisia tunteita niihin liitetään. Lisäksi vastaajilta kysyttiin taustoista ja ylipainoon tai lihavuuteen liittyvään hoitoon hakeutumisesta. Tutkimukseen osallistui 506 ylipainoista tai lihavaa henkilöä.

Tutkimus osoitti, että lihavuuden hoitoon kaivataan ennen kaikkea konkreettisia toimenpiteitä, kannustusta ja empatiaa.

Lihavuuteen liittyvät terveysriskit ja yhteys esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja nivelsairauksiin sekä verenpainetautiin tunnetaan tutkimuksen mukaan hyvin.

Ammattilaisten toivotaan ymmärtävän lihavuuden laajaa kokonaisuutta ja sen taustalla olevia moninaisia syitä ja tunnepuolta. Hoitoa haetaan ennen kaikkea oman toimintakyvyn säilyttämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.

”Huomiota pitäisi kiinnittää keskustelun avaukseen: mitä ammattilaisen tulisi ymmärtää tilanteesta ja kuinka siitä voitaisiin keskustella potilaan omilla ehdoilla?” sanoo Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen tiedotteessa.

”Lihavuus on monelle jatkuva, elämänmittainen haaste. Useimmat vastaajat kokivat lihavuuteen liittyvät terveysriskit ja heikentyneen jaksamisen häiritsevänä. Kuitenkin valtaosa lihavista jää tällä hetkellä ilman hoitoa”, Saukkonen summaa.

Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vuonna 2017 kolmekymmentä vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia ja noin joka neljäs lihava.

Tuoreiden tutkimusten mukaan lihavuudessa kyse on vahvasti myös yksilöllisistä biologisista eroista, sillä esimerkiksi nälkä- ja kylläisyyshormoneilla on suuri vaikutus painonhallintaan.

Saukkonen korostaa, että lihavuutta ei tulisi mieltää itse aiheutetuksi ongelmaksi vaan keskeinen askel sen hoidossa on tunnistaa se krooniseksi, vakavaksi sairaudeksi.

WHO on määritellyt lihavuuden sairaudeksi jo vuonna 1948. Viime vuonna päivitetyissä Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on energiansaannin ja -kulutuksen epäsuhdan vuoksi lisääntynyt liiallisesti.

Käytännössä lihavuudesta puhutaan Suomessa edelleen usein elämäntapavalintana, eikä perusterveydenhuollossakaan ole vielä selkeää lähestymistä sen hoitoon.

Saukkonen uskoo, että lihavuuden hoitoon saadaan lisää työkaluja kun tunnistetaan, että kyse ei ole vain yksilön valinnoista.

"Vaan sairaudesta, jonka yleistymisestä koko yhteiskunnalla on vastuu. Lihavuus on aina monen tekijän tulos, ja syyllistämisestä pitäisi siirtyä ratkaisujen etsimiseen. Jos ihminen itse kokee, että lihavuus heikentää terveyttä ja elämänlaatua, sen hoitoon pitäisi saada asiantuntevaa tukea”, Saukkonen sanoo.

Koska syyt ovat moninaiset, myös hoidon tulisi olla monimuotoista ja moniammatillista. Lähtökohtana on elintapahoito, jota muut hoitomuodot voivat täydentää. Yksilölliseen hoitosuunnitelmaan voi sisältyä elintapa- ja ravitsemusohjauksen lisäksi ruokahalun alentamiseen perustuvaa lääkehoitoa sekä kirurgista hoitoa.

Ari Nakari
Lihavuudesta puhutaan Suomessa edelleen usein elämäntapavalintana, vaikka viime vuonna päivitetyissä Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on energiansaannin ja -kulutuksen epäsuhdan vuoksi lisääntynyt liiallisesti.
Lue lisää

Ostaisitko metsäpölyllä kyllästetyt alusvaatteet? Suomalaisyritys myy metsän terveyshyötyjä maailmalle purkitettuna

Työikäisten selittämättömältä vaikuttavan painonnousun takana on vain harvoin sairaus

Aarre: Villiyrttejä voi kerätä vielä marraskuussa – Tiesitkö, että villiyrttien ravintoaineet ovat loppuvuonna juurissa?

Väitös: Runsas maidonjuonti lapsena voi lisätä riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen