Ihmiset & kulttuuri

Korkean toimintakyvyn masennusta voi sairastaa tietämättään – tarkkaile näitä oireita

Noin 10–15 prosenttia ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen.
Jukka Pasonen
Korkean toimintakyvyn masentunut suoriutuu elämästään, mutta asiat eivät tuo enää iloa.

Mielikuva lamaantuneesta, sängyn pohjalla makaavasta masentuneesta on vahva. Ihminen voi olla kuitenkin hyvin toimintakykyinen, vaikka taustalla on pitkäaikaista, lievää masentuneisuutta.

"Korkean toimintakyvyn masentuneisuus tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista, kuten väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Tämä niin kutsuttu ”high functioning” -masentuneisuus ei ole itsessään diagnoosi, mutta yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä", psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä kertoo tiedotteessa.

Korkean toimintakyvyn masentuneisuuteen liittyy usein se, että asiat ovat näennäisesti hyvin: on perhettä, harrastuksia ja runsaastikin töitä.

"Elämästä suoriudutaan, mutta asiat eivät tuokaan enää iloa. Mikään ei oikein tunnu miltään, mieli on synkkä ja olo uupunut. Oireet ovat usein lieviä ja vointi voi ajoittain olla hyvin tavallinen, kunnes masentuneisuus palaa. Oireilun pitkäkestoisuus voi lopulta alkaa vaikuttaa arjen toimintakykyyn."

Masennus itsessään on hyvin yleistä: noin 10–15 prosenttia ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen ja noin 5 prosenttia sairastaa vuosittain masennusta. Pitkään jatkuneen masentuneen olotilan huomaaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun henkilö on tunnollinen, itseään kohtaan vaativa ja tekevä.

"Yhteiskunnassamme on riskitekijöitä paljon: elämme tekemisen ja suoriutumisen kulttuurissa, jossa niin työelämä, vapaa-aika kuin perhe-elämäkin vaativat meiltä paljon. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja jäämme herkästi yksin kokemustemme kanssa", Aino Kohtala kuvailee.

Masentunut olo on ymmärrettävä reaktio erilaisiin elämän kuormittaviin tilanteisiin kuten menetyksiin. Jos olo on kuitenkin jatkuvasti synkkä ja uupunut, voi kyseessä olla diagnosoitava masennus. Myös silloin, kun arjessa jaksaa edelleen hoitaa velvollisuuksia tai harrastaa.

Masennus eroaa uupumuksesta siinä, että uupumus voi hellittää levolla. Masennuksessa on mukana lisäoireita, kuten toivottomuutta sekä syyllistäviä ajatuksia.

Pitkittyvään masentuneeseen olotilaan sopeudutaan hiljalleen, eikä se vaikuta aluksi toimintakykyyn yhtä ratkaisevasti kuin vakava-asteinen masennus. Läheinen ihminen voi tunnistaa mielialan mataluuden silloin, kun korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta kärsivä ihminen ei itse sitä huomaa. Läheiselle välittyvä kokemusmaailma voi olla alakuloinen, synkkä tai tyhjä, vaikka henkilö voi seurassa vaikuttaa iloiselta, käydä harrastuksissa tai hoitaa työvelvoitteet niissä pärjäten.

"Elämässä saa olla synkkiä sävyjä ja niistä kannattaa sekä saa puhua läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Omaa arkea on hyvä tutkia: mikä kuormittaa eniten, mikä omassa arjessa saattaisi olla sellaista, mikä aiheuttaa mielialan laskua tai väsymystä? Tekeekö asioita mielellään vai tuntuuko tekeminen pakotetulta?" Kohtala sanoo.

Hyvinvoinnin perusasioista kiinni pitäminen, kuten uneen, liikuntaan ja ruokavalioon panostaminen, edesauttaa mielen hyvinvointia.

Kohtalan mukaan masennukseen kannattaa hakea ammattiapua matalalla kynnyksellä ja viimeistään silloin, kun tila on kestänyt pitkään eikä tunnu menevän ohi omien keinojen avulla.

Tarkkaile näitä oireita

  • Asiat, joista olet ennen saanut iloa ja merkitystä, eivät enää tarjoakaan samoja tunteita.
  • Pidemmän aikavälin tunneskaalassasi korostuu alakulo, vaikka välillä tuntisitkin iloa.
  • Unessa on tapahtunut muutoksia: nukut huonosti tai todella paljon.
  • Ruokahalussasi on tapahtunut muutoksia.
  • Kehossasi on epämääräisiä tuntemuksia: esimerkiksi epäspesifin selkäkivun taustalla voi olla masennusta.
  • Koet kielteisiä tunteita itsestäsi ja elämästäsi, toivottomuutta tai kroonista tyytymättömyyttä.
Lue lisää

Mies hakee apua vasta, kun asiat ovat jo pahasti solmussa – avun hakemista estävät häpeä ja opitut miehen mallit

Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi laskuun julkisella alalla

Kriisipuhelimessa vastattiin koronavuonna yli 90 000 soittoon, mikä on merkittävästi enemmän kuin aiempana vuonna

Onko niin, että yksinäisyys masentaa, vai aiheuttaako masennus yksinäisyyttä?