Ihmiset & kulttuuri

Suuri maaltamuutto jätti tyhjät talot ja kysymyksen, miten elämä ylipäätään jatkuu – Nyt uhkaa uusi heitteillejättö, pelkää suomussalmelainen Vesa Juntunen

Meneillään oleva maatalouden kriisi muistuttaa eläkkeellä olevaa viljelijää 1960–70-lukujen murroksesta, jolloin maaseudun autioituminen oli jo Kainussa lähellä.
Hannu Huttu
Suomussalmella ja Kainuussa moni kylä menetti merkittävän osan asukkaistaan 1960–70 -lukujen muuttoaaltoon. Nämä talot kuuluvat asuttuina pysyneisiin.

Kainuu kuului kokonaisuudessaan alueisiin, joita muuttoaalto kouri kovimmin.

"Vuosina 1965–70 koulukavereista hyvin moni lähti ja suurin osa on jäänytkin Ruotsiin, jos toki osa on palannut kotimaahan eläkevuosina", toteaa Vesa Juntunen Suomussalmen Pesiökylältä.

Kokonaisten kylien autioitumisesta ei voi puhua, mutta niiden osia tyhjeni.

"Kun yksi perheestä lähti, idea jaettiin perheessä toisten kanssa. Oli turvallisempi lähteä porukassa", Juntunen arvelee.

Jälkeenjääneille jäi vain haikeus. "Kun niin paljon tuttuja ja ystäviä lähti, se herätti kysymyksiä, miten elämä ylipäätään jatkuu."

Suuri muuttoaalto on jatkunut sen jälkeen, tosin selvästi hiljaisempana. Suomussalmen väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä noin 16 000. Nyt jäljellä on siitä puolet.

Monen aikuistuneen tavoin Vesa Juntunen lähti myös: hän suuntasi 70-luvulla opiskelemaan Helsinkiin. Siellä hän tapasi tulevan vaimonsa Kristiinan. Yhdessä asetuttiin Keravalle töihin. Vuonna 1980 oli tehtävä Vesan vanhempien korkean iän vuoksi ratkaisu.

"Tulimme suoraan sanoen köyhyyteen. Jos he olisivat vielä jatkaneet muutamankin vuoden, tuskin siihen tilanpitoon olisimme mekään ryhtyneet. Vaikka meillä ei ollut isot palkat etelässä, niin kyllä niillä leveämmin olisi elänyt."

Juntunen toteaa, että monella maatilalla, myös hänen kotitilallaan, maito lähti vielä tonkilla meijeriin ja toimeentulo perustui osin omavaraistalouteen.

"Kyllä se yllättikin, että tilanne on niin tiukka. Juuri ja juuri sai toimeentulon mutta siihen se jäi."

1980-luvulla alkoi kuitenkin investointien aalto. Aluepolitiikkaan panostettiin ja myös maatalouden rakennemuutos sai osansa.

Maidontuotanto Juntusilla jatkui ja jatkuu. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2009.

Vesa Juntusta huolestuttaa se kierre, johon niin maatalous on niin Kainuussa kuin muualla maassa joutunut Venäjän pakotteiden jälkeen.

Maidon ja lihan hinta on laskenut, myös tuista on otettu muutama kymppi pois joka vuosi. Kustannukset ovat sen sijaan nousseet voimakkaasti.

Juntusen mukaan jatkaja on selvittänyt asiantuntijoiden kanssa varasuunnitelmaksi sitä, miten ajaa tila hallitusti alas. Laskelmat, jotka sukupolvenvaihdoksen aikaan tehtiin, eivät ole olleet toteutuskelpoisia.

2000-luvun politiikkaa ovat olleet entistä isommat investoinnit, joihin maatiloja on kannustettu.

"Velka on kasvanut ihan eri mittasuhteisiin. Nyt puhutaan miljoonainvestoinneista. Jos tällaiselta tilalta viedään edellytykset, ei sitä velkaa millään palkkatuloilla kyetä maksamaan", hän huomauttaa.

Rakenteelliset ongelmat näkyvät myös esimerkiksi tienhoidossa ja talvikunnossapidossa.

Vesa Juntusen mielestä nyt onkin vaarassa tapahtua suoranainen heitteillejättö, jos valtiovalta ei herää muuhunkin kuin perustamaan toimikuntia tai nimittämään selvitysryhmiä maaseudun tukemiseksi.

"Jos alueellisesti suurinta keskustelua käydään parista kymmenestä sudesta, on se aika erikoinen tilanne, kun samaan aikaan puhutaan elinkeinojen selviämisestä."

Lue myös:

Takavuosikymmeninä koko maata kehitettiin aktiivisesti: "1980-luku oli aluepolitiikan kulta-aikaa"

Puoli miljoonaa suomalaista muutti maalta kaupunkiin noin 50 vuotta sitten – yksi tekijä selittää, miksi yritykset hillitä muuttoaaltoa epäonnistuivat

Suomen poliittisen johdon virhearvio työttömyyden ja suuren muuttoaallon kourissa – "hyvä kun lähtevät Ruotsiin ja palaavat sitten takaisin teollisen työn kokemusta hankkineina"

Lue lisää

MTK:n johtokunta vaatii maatalouden kustannuskriisiin nopeita ratkaisuja – "Jos markkina ei toimi hyvällä, on se pantava toimimaan kovin keinoin"

Ajokoira johdatti Pekka Sirosen Suomussalmelle – elämänmuutosta ei ole tarvinnut katua

Lumisella kelillä jäniksellä ei ole kiirettä ajokoiran edessä – koira joutuu painelemaan pohjia myöten paksussa lumessa, kun taas jänis pysyy pinnalla

Maaseudun ääni viehättää yhä useampia