Ihmiset & kulttuuri

Aarre: Hannu Hautalan mukaan erinomaisten luontokuvien taustalla on 80 prosenttia luonnon tuntemusta ja 20 prosenttia kuvaustekniikkaa – ”Ilman ennakkovalmisteluja arkojen kohteiden kuvaaminen olisi lähes mahdotonta”

Luontokuvaaja Hannu Hautala teki elämäntyönsä metsissä. Hän päätti uransa vuonna 2020. Talvella 2015 Hautala kertoi Aarteelle elämästään luontokuvaajana.
Arto Komulainen
Muiden luontokuvaajien keskuudessa Hautala on arvostettu ja pidetty kollega.

Luonto on ollut Suomen tunnetuimmalle luontokuvaajalle Hannu Hautalalle sydämenasia lapsesta lähtien. Reilun kymmenen vanhana hän seurasi metsän elämää puuhun rakentamaltaan lavalta. Kaksitoistavuotiaana hän sai lintujen rengastusluvan.

Täytettyään 16 vuotta Hannu hankki marjanpoimintarahoilla ensimmäisen oman kameransa, Tsekkoslovakiassa valmistetun Pionýrin.

”Se ei kuitenkaan sopinut luontokuvien ottamiseen. Vaihdoin sen itäsaksalaiseen Lubitel-kameraan, joka maksoi 4 900 markkaa. Lähikuviin Lubitelin objektiivi ei tarkentunut, joten rakensin vanhoista silmälaseista kameraan lähilinssin”, Hautala kertoilee.

Varusmiespalveluksen jälkeinen pesti panssarivaunun kuljettajana puolustusvoimissa mahdollisti kunnollisen kuvauskaluston hankkimisen. Sitten Hautala päätyi autonasentajaksi Seinäjoelle. Pohjanmaan lakeuksilla syntyi kuva parittelevista kotkista. Se valittiin vuonna 1973 Vuoden lehtikuvaksi.

”Meillä oli Luhdan Jorman kanssa kuvauspaikka suolla Perhon lähellä. Kuvauskojun kyhäsimme perunasäkeistä. Kotkille syötiksi tarkoitettua lehmänraatoa kuskasimme rättisitikkani katolla, kun muutakaan kulkuneuvoa ei ollut. Jopi, kokenut suolla liikkuja, virnuili minun olevan kehnokuntoinen vetelys.”

”Minua pidettiin hieman outona raatojen rahtaajana, mutta ei se työ hukkaan mennyt. Kuva parittelevista kotkista oli ensimmäinen maailmassa.”

Loistavien kuvien takana piilee valtaisa määrä tietoa luonnosta. Kun yrittää jutustella Hannun kanssa kuvausvälineistä ja -tekniikasta, puhe kääntyy nopeasti luontoon.

Itse hän sanoo, että erinomaisten luontokuvien taustalla on 80 prosenttia luonnon ja kuvauskohteen tuntemusta, 20 prosenttia kuvaustekniikkaa – ja päälle vielä ”kymmenen prosenttia hyvää onnea”.

”Kuvauksien ennakkovalmistelut ovat tärkeitä. Ilman niitä arkojen kohteiden kuvaaminen olisi lähes mahdotonta.”

Hautala tunnetaan erityisesti Koillismaan kuvaajana. Mitkä ovat olleet hänen suosikkikuvauspaikkojaan siellä? Mitä hän kutsuu luontokuvauksen korkeakoulukseen? Lue Aarteen arkistojuttu vuodelta 2015 linkin takaa!

Lue lisää

Aarre: Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia kirjeillä – "Vaikka korvaus tuntuisi hyvältä, vuokrasopimusta ei kannata allekirjoittaa saman tien", asiantuntija neuvoo

Aarre: Lapinjärvellä asuva maanviljelijä Matti Vilén metsästää valkohäntäpeuroja omilla maillaan – Riistapellolla Vilén kasvattaa viljaa ja härkäpapua

Näin metsäsi pelastaa Euroopan

Parempi vuosi 2022