Ihmiset & kulttuuri

Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa – nyt halutaan eettisesti tuotettua ja ylellistä kahvia

Suomalainen on iät ja ajat juonut kahvia kolme–viisi kuppia päivässä. Tummapaahtoinen uppoaa entistä paremmin.
Jaana Kankaanpää
Erilaisilla kahvijuomilla fiilistely on lisääntynyt. Kahvia tuodaan Suomeen eniten Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

Kahvinjuonnin kärkisijasta ei käydä kamppailua. Me suomalaiset hörpimme kirkkaasti eniten kahvia koko maailmassa.

Peräti 86 prosenttia kansasta juo kahvia. Keskimäärin kulutamme sitä kymmenen kiloa henkeä kohden vuodessa. Se tarkoittaa noin kahtakymmentä puolen kilon kahvipakettia jokaista suomalaista kohden.

Määrä on pysynyt lähes samana 1970-luvulta asti.

Kahvikulttuuri on viime vuosina muuttunut paljon. Joka viides kahvinjuoja valitsee nykyään tummapaahtoisen vaihtoehdon, kun vuonna 1999 niin teki vain neljä tuhannesta.

Pauligin kahviliiketoiminnan toimitusjohtaja Elisa Markula arvioi, että suosio johtuu tarjonnan kasvusta ja matkailun lisääntymisestä. Muualla maailmassa tummapaahtoisia on perinteisesti suosittu enemmän kuin Suomessa.

”Nykyään suomalaisetkin ovat tottuneet tummapaahtoiseen ja osaavat etsiä sitä. Paahtoasteita löytyy joka makuun sopivaksi.”

Toinen nouseva trendi on cold brew eli kylmäuutettu kahvi. Suomeen se on rantautunut Yhdysvalloista.

”Suomessa kylmäuutettu kahvi on selvästi sesonkituote, joka sopii kesään. Mutta uskon, että sen suosio kasvaa vielä meilläkin.”

Kolmas trendi on kahvin kuluttaminen luksustuotteena, jolloin sen alkuperään ja valmistustapaan kiinnitetään erityistä huomiota. Viinin maistelun tapaan kuluttaja voi keskittyä maistelemaan eri alueilta peräisin olevia kahveja.

”Kahvilla fiilistely lisääntyy jatkuvasti. Kuluttajia kiinnostaa etsiskellä esimerkiksi suklaisia, sitruksisia, pähkinäisiä tai kukkaisia makuvivahteita.”

Trendeistä huolimatta valtavirran maku on pysynyt melko samanlaisena. Joka toinen Suomessa juotu kahvikupillinen on Pauligin vaalea- tai tummapaahtoista Juhla Mokkaa.

”Kahvimarkkinoidemme koko on vuosittain noin 54 miljoonaa kiloa. Siitä noin puolet on Juhla Mokkaa”, Markula kertoo.

Kuusi kymmenestä suomalaisesta juo pelkästään suodatinkahvia. Kaksi sadasta juo ainoastaan espressopohjaisia juomia. Loput ovat sekakäyttäjiä, jotka vaihtelevat kahvinautintojaan tilanteen mukaan.

Itsestäänselvyys kahvittelu ei välttämättä enää pitkään ole. Kahvintuotannolle suotuisat viljelymaat vähenevät ilmaston lämmetessä.

Lisäksi kaupungistuminen näkyy tuottajamaissa. Nuoret muuttavat kaupunkeihin eivätkä halua jäädä jatkamaan perhetilaa. Yli 70 prosenttia maailman kahvista tulee perhetiloilta, joilla on viljelymaata alle kaksi hehtaaria.

”Tällä hetkellä yritämme eri tavoin kannustaa nuoria viljelijöitä jatkamaan perheen työtä auttamalla parantamaan tilan kannattavuutta. Yksinkertaisilla menetelmillä, kuten lannoittamalla oikein, tuottavuutta voidaan kasvattaa”, Markula kertoo.

Neljäs kahvin kulutuksen trendi on vastuullisuus. Tuottajien toimeentulo ja viljelyn ympäristövaikutukset kiinnostavat yhä useampia. Kolme kymmenestä suomalaisesta ja puolet nuorista miettii ostopäätöstä tehdessään tuotteen vastuullisuutta.

Eettisyydestä kertovia sertifikaatteja ovat esimerkiksi Reilu kauppa, UTZ ja Rainforest Alliance. Niiden tavoitteena on taata viljelijöille hyvät olot. Reilu kauppa on sertifikaateista tiukin ja tunnetuin.

Pauligin kahveista 70 prosenttia on tällä hetkellä sertifioituja. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana kaikki kahvit hankitaan vastuullisesti varmennetuilta tuottajilta.

”Olemme kehittäneet sertifikaattien rinnalle omia kumppanuushankkeitamme, koska ostamme raakakahvia hyvin suuria määriä. Tavoitteemme on erityisesti turvata viljelijöiden taloudellinen toimeentulo ja sitä kautta taata kahvin tuotannolle valoisa tulevaisuus”, Markula sanoo.

Vastuullisesti tuotetun kahvin kysyntään on vastattu myös Arvid Nordquistilla, jonka osuus on tällä hetkellä 3–4 prosenttia Suomen kahvimarkkinoista. Tummapaahtoisten, sertifioitujen kahvien suosio on kuitenkin kasvanut nopeasti 30–40 prosentin vuosivauhtia.

Tuotepäällikkö Tuula Urrila-Koppanen kertoo, että kiinnostusta on ollut eniten suurissa kaupungeissa, mutta vähitellen tuotteet on löydetty myös maaseudulla.

”Tärkein asia on aina maku, jonka täytyy olla kohdillaan. Sen lisäksi ihmiset ajattelevat kuitenkin myös omaa hiilijalanjälkeään.”

Kaikilla Arvid Nordquistin kahveilla on joko UTZ-, luomu- tai Reilu kauppa -sertifikaatti. Yritys pyrkii kompensoimaan kahvintuotannossa syntyvät ilmastopäästöt viljelmiltä kaupan hyllyille asti.

”Haluamme tuottaa kahvia, joka edistää kestävää maanviljelyä. Ostamme papuja ainoastaan sertifioiduilta viljelijöiltä. Lisäksi istutamme puita kahvintuottajamaissa, kuten Nicaraguassa.”

Urrila-Koppanen uskoo, että vastuullisuus on tullut kahvinkulutukseen jäädäkseen.

Jutun lähteinä on käytetty haastateltavien lisäksi kulutuskäyttäytymistä tutkivaa Nielseniä sekä Kahvi- ja paahtimo­yhdistystä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Biojätteestäsi löytyy aarre: Käytetyt kahvinporot voivat korvata palmuöljyn

Tänään moni ryystää vaalikahvit – suomalainen nauttii kahvia lähes kymmenen kiloa vuodessa

Ärsyttävätkö koirankakat mutta kahvi maistuu? Nyt voit ansaita koirankakalla itsellesi kahvit