LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

Eviran pääjohtaja tunnustaa himoitsevansa ruokaviraston johtajaksi

Matti Aho näkee vastakkainasettelun viranomaisten ja elintarvikealan välillä lientyneen: "Virkamiehet eivät enää ole pönäköitä ankeuttajia."
Kari Salonen
Ruokaviraston pääjohtajan tehtävä kiinnostaa Eviran pääjohtaja Matti Ahoa.

Suomalaisen elintarviketuotannon pitkäjänteinen laatutyö alkaa vihdoin tuottaa tulosta myös markkinoilla.

Esimerkiksi salmonellavapautta, vähäistä antibioottien käyttöä tai eläinten hyvinvointia on alettu tuotteistaa ja kaupallistaa, Eviran pääjohtaja Matti Aho iloitsee.

”Olen haaveillut tästä 25 vuotta, enkä voisi olla tyytyväisempi.”

Lähes koko työuransa elintarviketurvallisuutta edistäneen Ahon mukaan Venäjän asettama tuontikielto herätti yritykset. Suomalaistuote ei pärjää bulkkituotantoa vastaan hinnalla; vienti tarvistee ekstraa.

”Vasta nyt on älytty, kuinka valtavia kilpailuetuja meillä on. Myös kotimaiset kuluttajat pitää vakuuttaa suomalaistuotteiden erinomaisuudesta verrattuna muualta sisämarkkinoilta tuleviin”, hän toteaa.

”Pystymme tekemään sen ihan kirkkain silmin ja todistetusti. Sitä vartenhan Evirakin on olemassa.”

Vaikka juuri nyt suomalaisella maataloudella on vaikeaa, Aho näkee tulevaisuuden valoisana. Tuotannon perusta on kunnossa, ja suomalaisruualle on kyetty kehittämään lisäarvoa.

”Maailman väkiluku kasvanee jopa 11 miljardiin, ja samanaikaisesti ilmastonmuutos heikentää maatalouden mahdollisuuksia monin paikoin”, hän ennakoi.

”Täällä pohjoisessa velvollisuutena on silloin ruokkia yhä enemmän ihmisiä.”

Alan virinneestä uskosta tulevaan kertovat myös ruokaketjun investoinnit, jotka yltävät tänä vuonna ennätyksiin.

Suomalaisessa maataloudessa on Ahon mukaan yhä modernisoitavaa. Esimerkiksi viljantuotannossa satotasot eivät yllä vielä siihen, mikä olisi mahdollista. Vain lannoitteiden lisäys ei riitä, vaan tarvitaan esimerkiksi uutta tekniikkaa. Sama vaade pätee yhtä lailla luomutuotantoon.

”Tehottomuus ja resurssien tuhlaaminen ovat syntejä, vaikka tilaa on toki myös paikalliselle ja pientuotannolle.”

Aho ennakoi globalisaation vain syvenevän. Se herkistää myös suomalaistuotannon erilaisille shokkiaalloille, kuten hintavaihteluille, eläin- ja kasvitaudeille tai petoksille.

Uusi pelottava uhkakuva on biohakkerointi.

”Biotekniikassa on käytössä semmoiset konstit, että joku näppärä nörtti pystyy valmistamaan muuntogeenisiä kasveja, eläimiä ja jopa ihmisiä kotioloissa. Tähän on syytä ainakin varautua.”

Eläinten hyvinvointi on tärkeää Aholle. Suurimpina saavutuksinaan hän pitää sikojen häntien typistyksen kieltoa ja lehmien kesäistä laiduntamispakkoa.

”Kaikki eivät olleet tyytyväisiä kyseisiin asetuksiin. Tilanne on nyt toinen, kun näitä voidaan hyödyntää markkinoilla.”

Aho arvostaa viranomaisen ja ruokaketjun välisen vastakkainasettelun lientymistä.

”Vaikeita hetkiä on ollut monta kertaa, mutta toivottavasti meitä virkamiehiä ei enää koeta pönäköiksi ankeuttajiksi. Viimeistään nyt olemme taatusti samassa veneessä. Eviran tehtävänä on lain puitteissa auttaa asiakkaita menestymään.”

Kyse on yhteistyöstä. Jos lihasta halutaan turvallista ja terveellistä, myös ruokaketjun toimijoiden pitää sitä haluta.

Uran raskain paikka on ollut 2015 käydyt yt-neuvottelut, jolloin Eviran henkilöstöä vähennettiin 750:stä reilulla sadalla.

”Se oli välttämätön liike osana valtionhallinnon säästöjä, mutta koville se otti.”

Evira, Mavi ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta yhdistyvät uudeksi Ruokavirastoksi vuonna 2019.

Aho uskoo yhdistymisen onnistuvan.

”Kaikilla on osaava henkilöstö, tarkoin määritellyt tehtävät ja vain vähän päällekkäistä työtä. Hyödyt tulevat digitalisaatiosta, kun tietotekniikkaosaamista viedään toimintojen ytimeen.”

Tulevan viraston tärkein asia on asiakas. Virkamiehet omilla toimillaan vastaavat, että asiakasta kuullaan.

”Meidän pitää toimia niin, että asiakas saa juuri sen palvelun ja sillä tavalla kuin hän tarvitsee – ei kuten me ajattelemme hänen sitä tarvitsevan”, Aho korostaa.

Päätoimipaikaksi virastolle on valittu Seinäjoki. Moni asia on kuitenkin vielä auki. Sopimatta on muun muassa organisaatiomalli. Myös ruokaviraston pääjohtaja on nimeämättä.

Ahon pesti Eviran johdossa jatkuu kevääseen 2019. ”Totta kai minua kiinnostaa pääjohtajan tehtävä myös uudessa virastossa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ovatko moneen kertaa metsässä jäätyneet ja sulaneet sienet syömäkelpoisia? – Asiantuntija vastaa sienestäjille

Rahoituskauden vaihtuminen on maksajavirastoille valtava ponnistus: Poliittisten vääntöjen venyminen syö aikaa käytännön valmistelulta

Näin Postin lakko vaikuttaa Ruokaviraston toimintaan: Pakettipalveluissa häiriöitä, laskuja ei käsitellä, tukipäätösten postituksessa viiveitä