Ihmiset & kulttuuri

Leena Kivilahti vie kuusia jouluksi lehmilleen

Ihmiset & kulttuuri 14.12.2017

MT:n joulukalenterisarjassa sivukylien puolestapuhuja ilahtuu, kun maaseudun asukkaiden ääntä on saatu kuulumaan maakuntakaavoissa.


Sanne Katainen
Maakuntakaavan kohtuullistamisesta tuli yllättävän pitkä projekti, miettii joulua valmisteleva maidontuottaja Leena Kivilahti Jämijärveltä.

"Porkkanalaatikko on uunissa ja ukon (Simo) kuorimat ja paloittelemat lantut porisevat liedellä. Tästä ne joulutouhut alkavat", myhäilee Leena Kivilahti Jämijärveltä puhelimeen.

Kivilahti odottaa joulua ja joulun rutiineja. Ne ovat tärkeitä ihmisille ja eläimille.

Lehmille viedään hyvissä ajoin ennen aattoa joulukuusia. Osa lehmistä vain nuuhkii oksia, mutta toisille kuusi on kovin mieleinen. Suurimmasta osasta on vain rangat jäljellä aattona.

"Lehmille yritetään tehdä muutoinkin hiukan ekstraa, ylimääräinen heinätuppo tai kauhallinen väkirehuja. Ja jokaisen lehmän yritän harjata aattona, jos käsi vain kestää."

Kivilahden molemmat kädet on leikattu tänä vuonna. "Raskaan työn jäljet näkyvät, lääkärikin sanoi niin."

Hän kiittää suomalaista maatalouslomitusta. "Ilman lomittajaa en olisi nähnyt miestä viikkoihin, kun hänen aikansa olisi kulunut navetalla."

Kivilahti otti vuosi sitten sydämen asiakseen puolustaa maaseudun ihmisiä ja kylien kehittämistä. Valmistelussa ollut Satakunnan vaihemaakuntakaava uhkasi suitsia rankasti maaseudulle rakentamista ja sivukylillä asumista.

"Ihan turhaan meteliä ei ole pidetty. Maaseudun ihmisten ääntä on alettu kuulla enemmän kuin ennen, kun on päästy puhumaan kasvokkain", Kivilahti miettii.

Pieniä edistysaskeliakin on saavutettu.

"Vaikka suuri osa Jämijärven pelloista on pysynyt kaavaluonnoksessa maisema-alueena eikä niitä ole saatu sieltä pois, rakentamishankkeiden yhteydessä ei tarvitse pyytää maakuntamuseon lausuntoa. Päätös- ja toimivallan tulee säilyä kunnilla", Kivilahti korostaa.

Kivilahti toivoo maaseudun ja kylien elinkeinojen säilyvän monipuolisina. "Ei kaikkien tarvitse viljellä maata, vaan täällä voi tehdä ja yrittää paljon muutakin. Yhdessä pärjäämme parhaiten."

Uusin huoli koskee Pohjois-Satakunnalle tärkeää turvetuotantoa, jolle kaavaillaan tuntuvia rajoituksia.

Pohjois-Satakunnassa on 2 500 ha suota turvetuotannossa. Niistä 92 prosenttia poistuu vuoteen 2035 mennessä.

Tuleva maakuntakaava osoittaa turvetuotantoon uusia soita 1 700 hehtaaria, joista osa ei käytännössä tule toteutumaan.

Kivilahden mielestä maakuntakaavassa on osoitettava riittävästi alueita turvetuotantoon, jotta kotimaisen, paikallisen energiantuotannon ja yrittäjyyden edellytykset voidaan turvata.

"On kummallista, että kivihiiltä ja öljyä voidaan tuoda ja polttaa, mutta lähellä oleva turve ei käy kasvualustoihin, kuivikkeeksi eikä energiaksi."

Päättyvä vuosi on ollut raskas Pohjois-Satakunnassa. Satoa jäi korjaamatta ja osa viljoista ei valmistunut. Myös maidontuotannon talous on lujilla.

"Säille emme voi mitään. Toivottavasti ensi kesä on helpompi."

Kesä oli maitotilallisille kaikin puolin työntäyteinen ja tuntui, etteivät työt lopu koskaan. Onneksi perheen neljä lasta tulivat auttamaan aina kuin se heille sopi. "Porukalla kylvettiin ja puitiin sekä korjattiin nurmet."

Tilalla on mietitty uuden navetan rakentamista. "Se on sellainen unelma, harras toive, että töitä saisi kevennettyä", Kivilahti kertoo.

"Simo kokosi nuoret viikonloppuna yhteen. Keittiön pöydän ääressä pohdittiin, miten tilaa halutaan kehittää ja viljellä. Muutetaanko tila yhtymäksi vai yhtiöitetäänkö?"

"On tärkeää puhua asioista avoimesti ja kuunnella jokaisen mielipiteitä. Mitään ei päätetty, vaan asiat jätettiin muhimaan."

"Vaikea vuosi ei ole vähentänyt nuorten innostusta maaseutuyrittämiseen, päinvastoin se on hitsannut perhettä yhteen. Maausko taitaa olla geeneissä."

Muut joulukalenterin luukut