Enontekiön suurimpaan kouluun kuntakeskus Hettaan saapuu aamupimeällä koululaisia eri puolilta kuntaa, joka on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin.
Muun muassa Nunnasen, Leppäjärven, Palojoensuun ja Vuontisjärven kyläkoulut on aikoinaan lakkautettu.
Pisin koulumatka 123 oppilaan koulukeskuksesta on 9-luokkalaisella Juho Mannelalla Vikkurista, joka sijaitsee 12 kilometriä Kaaresuvannosta pohjoiseen.
Hän matkustaa ensin taksilla Kaaresuvantoon, josta on vielä tunnin matka minibussilla Hettaan.
Kaaresuvannosta kyytiin astuvat myös 9-luokkalaiset Rosamaria Mattila ja Sunna Siilasjoki.
Kolmikko joutuu aloittamaan koulumatkansa seitsemän jälkeen.
"Herääminen on rankinta", Sunna toteaa. Aamulla matka kuluu yleensä nukkuen.
Rosamarian mielestä iltapäivällä koulumatka tuntuu raskaalta. Bussissa kuluva aika on pois omasta vapaa-ajasta.
"Me olemme vielä koulumatkalla, kun hettalaiset ovat jo kotona", Rosamaria harmittelee.
Liikuntaharrastuksiin on vaikea osallistua, jos ei ole omaa kyytiä, sillä valtaosa harrastusmahdollisuuksista on Hetassa.
Sunna kertoo käyvänsä pelaamassa sählyä Ruotsin puolella. Juho puolestaan käy kuntosalilla Hetassa, kun hänen äitinsä käy siellä töissä.
Kotipuolessa nuorten mielipuuhiin kuuluu moottorikelkkailu, joka sekin käy urheilusta.
Norjalaiset rekat ovat aiheuttaneet Kilpisjärventiellä lukuisia vaaratilanteita. Kuljettajat ajavat väsyneinä, ylinopeutta ja huonoilla renkailla. Ulosajoja näkee viikottain.
Jos tie on onnettomuuden vuoksi poikki, kiertotietä ei ole. Liikenne saattaa seisoa tuntikausia.
Nuoret toivovat, että viranomaiset ottaisivat asian huolekseen. Koululaisten täytyy päästä kouluun ja työssäkäyvien töihin.
Valtatietä 21 parannettiin Muonion ja Palojoensuun välillä, mutta siitä pohjoiseen tie on kapea ja kuoppainen.
"Talvirenkaisiin ja varusteisiin pitäisi puuttua", Rosamaria vaatii.
Juho ehdottaa ulkomaisille rekoille tieveroa.
Lue myös:
Iisalmelaisen esikoululaisen aamu alkaa puoli kuudelta – koulukyytiin on ehdittävä puoli seitsemäksi
