Ihmiset & kulttuuri

Aarre: Hoitoturve tukee terveyttä monin tavoin – Tsekissä ja Saksassa sillä on hoidettu jopa lapsettomuutta

Ihmiset & kulttuuri 06.01.2018

Suomalainen hoitoturve tukee kokemusten mukaan terveyttä monella tapaa. Mutta arvostetaanko turvehoitoja muualla enemmän kuin Suomessa?


Jussi Knaapi
Hoitoturve on tummaa ja kosteaa ja näyttää hiukan mämmiltä.

Silmämääräisesti tarkasteltuna hoitoturve ei näytä kummoiselta. Se on tummaa, puuromaista, kosteaa ja maalta tuoksuvaa kasvimassaa, jonka rakenteet ovat maatuneet lähes tunnistamattomiksi.

Vähän kuin mämmiä, sanoo turvegeologi Riitta Korhonen.

Turpeen salaisuus piilee pintaa syvemmällä. Vuosituhannet ovat muovanneet muinoin kasvaneista suokasveista seoksen hiven- ja kivennäisaineita, humus- ja fulvohappoja, pektiiniä, hemiselluloosaa, selluloosaa, luonnon estrogeeneja ja humiineja.

Vaikka vaikutukset on tunnettu pitkään ja turvetta on käytetty kylvyissä ja paikallishoidoissa yli 200 vuoden ajan, kaikkia sen ominaisuuksia ei tunneta vieläkään.

Riitta Korhonen on tutkinut suomalaisen turpeen soveltuvuutta kylpy- ja hoitokäyttöön. Korhosen mielenkiinto hoitoturvetta kohtaan syttyi ulkomaanmatkalla vuonna 1981.

"Olin saanut kuukauden stipendin silloiseen Itä-Saksaan, ja osallistuin Bad Elsterissä Turve lääketieteessä -symposiumiin, jossa pääsin kokeilemaan mutakylpyä."

Keski-Euroopassa mutakylvyillä on hoidettu mitä moninaisimpia vaivoja, kuten reumaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä urologisia ja gynekologisia ongelmia.

"Tsekissä ja Saksassa gynekologit ovat hoitaneet turpeella jopa lapsettomuutta", Korhonen kertoo.

Reilun yhdeksän miljoonan turvehehtaarin Suomi on yksi maailman soisimmista maista. Geologian tutkimuskeskuksen suotutkimuksissa on keskitytty kartoittamaan soiden turvevaroja ja laatua, joiden perusteella on määritetty soiden sopivuus lähinnä energia- ja ympäristöturvekäyttöön.

Hoitoturpeen terveysvaikutuksia koskevaa tutkimusta on niukasti.

"Perusteellisimmat tutkimukset on tehty Keski-Euroopassa 1960–1980-luvuilla. Niissä on todettu, että humushapoilla on kyky tunkeutua ihon läpi aktivoimaan elintoimintoja ja vilkastuttamaan verenkiertoa. Hoidon aikana tapahtuvan hikoilun mukana elimistöstä poistuu kuona-aineita, joita humiinien imukuppimainen rakenne imee itseensä", Korhonen kertoo.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että hoitoturpeen sisältämät humushapot voivat estää nivelreuman alkuvaiheessa nivelen jäykistymisprosessin ja että turvehoito aktivoi kehon omaa kortisonituotantoa.

Lue koko juttu Aarteen sivuilta: mitä kaikkia käytännössä havaittuja vaikutuksia turpeella on terveyteen, entä mitä naistentautien erikoislääkäri on saanut selville turvehoidon vaikutuksista vaihdevuosioireisiin? Lue myös, milloin turvehoitoja ei tule käyttää.