Ihmiset & kulttuuri

Matkasynnytysten määrä kaksinkertaistui 2000-luvulla — kuolemanriski sairaaloissa syntyneisiin verrattuna kuusinkertainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler on huolissaan matkasynnytysten lisääntymisestä, mutta synnytyslääkärit eivät.
Jukka Pasonen
Matkasynnytysten määrä on kohonnut vuosituhannen alusta asti tasaista tahtia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler on huolissaan. ”Matkasynnytykset ja muut sairaalan ulkopuoliset suunnittelemattomat synnytykset ovat harvinaisia, mutta niiden osuus on noussut”, Gissler sanoo.

Matkalla sairaalaan syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista on yli kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana.

Vuonna 2016 Suomessa syntyi 53 614 lasta. Matkasynnytyksiä oli 92. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin vuonna 1991 aloitetun tilastoinnin aikana.

Vuoden 1990 jälkeen Suomessa on lakkautettu 25 synnytysosastoa.

Matkasynnytykset ovat nopeita ja usein ennenaikaisia, Gissler sanoo. Sairaalaan on tullut kiire.

Ennenaikaisina, ennen 37. raskausviikkoa, syntyy noin viisi prosenttia lapsista. Sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti syntyneissä lapsissa ennenaikaisten osuus on reilun prosenttiyksikön suurempi.

Sairaalan ulkopuolella syntyneillä lapsilla on kuusinkertainen todennäköisyys kuolla verrattuna sairaalassa syntyneisiin, Gissler sanoo. Hän huomauttaa, että riski voi aiheutua osittain lapsen ennenaikaisuudesta, ei syntymäolosuhteista.

Autojen takapenkeille, parkkipaikoille ja ambulanssiin syntyneet vauvat päätyvät äiteineen synnytysosastoille. Niissä matkasynnytykset eivät huolestuta. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) synnytysosaston ylilääkäri Kaarin Mäkikallio sanoo, että matkasynnytykset ovat yleensä ongelmattomia.

Matkasynnytys osuu yleensä sellaisen naisen kohdalle, joka on synnyttänyt aiemmin ja jonka synnytys etenee nopeasti. Mäkikallio ei ole yli 20 vuoden synnytyslääkärin uransa aikana törmännyt ongelmiin matkasynnytyksissä, joissa lapsi on ollut täysiaikainen.

”Synnytyslääkärin kannalta nämä ovat matalan riskin synnyttäjiä.”

Yksittäisissä tapauksissa kaukaa tulevan synnyttäjän synnytys voidaan käynnistää etukäteen, jotta vauva saadaan syntymään sairaalassa.

Rovaniemellä ja Oulussa synnyttäjät saattavat tulla sairaalan lähelle sukulaisten luo ennen laskettua synnytysaikaa, jotta ehtivät varmasti sairaalaan. Tästä kertovat sekä aiemmin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla työskennellyt Mäkikallio että Oulun yliopistollisen keskussairaalan (Oys) synnytysosaston ylilääkäri Marja Vääräsmäki.

Molemmat ylilääkärit sanovat, että pohjoisessa on totuttu välimatkoihin, ja osataan varautua niistä johtuviin tilanteisiin. Matkasynnytysten osuus synnytyksistä onkin eteläisessä Suomessa yhtä suuri kuin pohjoisessa.

Kuusamosta Ouluun on yli 200 km. Pohjois-Pohjanmaalla on Oys:n lisäksi Oulaskankaan synnytysyksikkö Oulaisissa. Kuusamon ja Raahen terveyskeskusten synnytysosastot on suljettu 2000-luvulla.

Varsinais-Suomessa on jäljellä vain Tyks, sillä Vammalan ja Salon aluesairaaloiden synnytysosastot on suljettu vuosikymmenen alkupuolella.

Mäkikallion ja Vääräsmäen kokemusten mukaan synnytysosastojen lakkautukset eivät näy jäljelle jäävissä sairaaloissa sen enempää ruuhkina kuin matkasynnytysten määrinä.

THL:n Gissler on eri mieltä. Hän kertoo analysoineensa nykyisen Raaseporin tilannetta.

Ennen Länsi-Uudenmaan aluesairaalan sulkemista vuonna 2010 sairaalaan toiminta-alueella ei ollut ollenkaan matkasynnytyksiä. Sulkemisen jälkeen niitä on ollut kaksi tai kolme vuodessa, tutkimusprofessori sanoo.

Hän huomauttaa, että tieto pitkästä matkasta synnytyssairaalaan voi varjostaa raskausaikaa. ”Ruotsissa on marginaali-ilmiönä se, ettei uskalleta pitkän matkan takia hankkia lapsia.”

Kokemus matkasynnytyksestä voi myös saada miettimään uuden raskauden ja synnytyksen mielekkyyttä. ”Tosin terve lapsi on yleensä niin positiivinen kokemus, että seuraavakin halutaan”, Gissler lisää.

Mäkikallio ei ole törmännyt siihen, että matkasynnytyksen kokeneet naiset kärsisivät synnytyspelosta enempää kuin muutkaan.

”Ajattelen positiivisesti. Synnyttäjät ovat valveutuneita ja osaavat lähteä sairaalaan ajoissa”, hän sanoo.

”Synnytyslääkärinä toivon, että kaikki lapset syntyisivät sairaalassa, jotta äidin ja sikiön hyvinvointia voidaan valvoa.”

Lue lisää

THL: Suomessa raportoitu 312 uutta koronatartuntaa

THL: Suomessa on raportoitu 580 uutta koronavirustartuntaa

Sijaissynnytykset tulisi sallia määrätyin edellytyksin, katsoo Väestöliitto

Tyttöjen kokema ahdistus ja yksinäisyys lisääntynyt pandemia-aikana selvästi poikia enemmän – "Pandemia on ollut pommi, joka on laukaissut jotain"