Ihmiset & kulttuuri

Siipikarjaliiton Hanna Hamina tukee suomalaiskasvattajien lisäksi kehittyvien maiden tilallisia – "Olemmehan mekin saaneet apua silloin, kun on ollut hätä"

Ihmiset & kulttuuri 18.01.2018

Naisten yrittäjyyden tukeminen on Siipikarjaliiton toiminnanjohtajan mukaan keino köyhyyden poistamiseen – niin nykypäivän Afrikassa kuin sata vuotta sitten Suomessa.


Kari Salonen
Vapaa-ajallaan Hamina osallistuu Naisten Pankin toimintaan. Hän korostaa yhteyksiä Suomen asemassa sata vuotta sitten ja kehittyvien maiden nykytilassa.

Työkseen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina ajaa suomalaisten kanankasvattajien asiaa.

Vapaa-ajan viettoon hänellä kuuluvat ulkoilu, lukeminen ja musiikin kuuntelu – sekä työn jatkaminen ulkomailla.

Hamina osallistuu Naisten Pankin toimintaan torjuakseen köyhyyttä kehittyvissä maissa.

Naisten Pankki on naisten yrittäjyyttä kehittyvissä maissa tukeva vapaaehtoisyhteisö, jonka hankkeita toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu.

Alkutuotantoon liittyvät hankkeet ovat oleellinen osa yhteisön toimintaa.

”Nyt kehitämme siipikarjaan liittyvää bisnesprojektia”, Hamina kertoo.

Naisten Pankin perustajajäseniin kuuluva Satu Mehtälä pyysi Haminaa jatkokehittäjäksi hankkeeseen kesällä 2016. Sen jälkeen toiminnanjohtaja on osallistunut valmistelumatkoille Liberiaan ja Ugandaan.

Jälkimmäiseen maahan on tarkoitus perustaa kymmeniä henkilöitä elättävä kanalayritys.

”Se on hyvin manuaalista toimintaa. Ei ole automatisoitua kanojen ruokintaa tai munien keruuta”, Hamina muistuttaa.

Ugandassa valmisteluryhmä vieraili yhdellä maan suurimmista kanatiloista, jolla oli 8 000 lintua ja 17 työntekijää.

Vertailun vuoksi: suomalaisella kanatilalla on keskimäärin 12 000 kanaa ja yksi kaksi työntekijää.

Ulkomaille suuntautuva apu liittyy vahvasti Siipikarjaliiton toiminnanjohtajan kiinnostukseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Matkoilla on korostunut kehittyvien maiden asukkaiden halu parantaa oman yhteiskuntansa toimivuutta.

”Jos miettii Suomen satavuotista historiaa, olemmehan mekin saaneet apua silloin, kun on ollut hätä. Mielestäni on vastavuoroista, että nyt kun Suomi on yksi maailman rikkaimmista ja osaavimmista maista, autamme muita.”

Auttaminen on myös sikäli luontevaa, että Hamina näkee paljon yhteyksiä suomalaisen yhteiskunnan ja siipikarjanhoidon tilassa sata vuotta sitten ja kehittyvissä maissa tällä hetkellä.

”Kanojen hoito siihen maailmanaikaan on ollut pitkälti naisten hommaa. Sitten pohdittiin, voivatko naiset perustaa työhönsä liittyviä osuuskuntia.”

Vastaavasti nykyään kaikissa maailman maissa ei ole itsestäänselvyys, että naiset voisivat avata itse esimerkiksi pankkitilejä. Naisten yrittäjyyden tukeminen olisi keino köyhyyden poistamiseen.

”Kun naisia koulutetaan ja heille annetaan mahdollisuus toimeentuloon, se hyödyttää koko yhteisöä.”

Lue lisää:

Satavuotisen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja iloitsee alan menestyksestä: "Täällä on pitkään tehty töitä turvallisen ruuan puolesta"