Ihmiset & kulttuuri

Eurooppa-koulu on ponnahduslauta kansainväliseen tulevaisuuteen – Moni suomalaisnuori päätyy Hollantiin tai Britanniaan opiskelemaan

Matematiikan opettaja Sanna Hassinen opettaa suomalaisnuoria, joiden vanhemmat ovat EU:lla töissä.
Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Opettaja Sanna Hassinen (oik.) selittää Vilma Eskeliselle (vas.) ja Ida Hassiselle sähköopin perusteita.

Eurooppa-koulun käytävät ovat hiljenneet, kun kello lyö kaksi iltapäivällä. Suurin osa oppitunneista on päättynyt tänään jo muutama tunti sitten.

Vaikka koulupäivä on tänään puoleen päivään mennessä ohi, se ei tarkoita, että oppilaat laistaisivat iltapäivän opiskelusta. Pänttäys jatkuu nimittäin kotona. Huomenna suomalaisilla lukiolaisilla on matematiikankoe lukujonoista.

Opettaja Sanna Hassinen viimeistelee koetta koululla.

”Tähän kokeeseen varaisin Suomessa kolme tuntia, mutta täällä aikaa sen tekemiseen on 45 minuuttia”, Hassinen sanoo ja tulostaa samalla koepapereitaan.

Brysselin Woluwe-­Saint-Lambertin Eurooppa-koulussa ei laiskotella. Poissaoloja vahditaan tarkasti, eikä koulusta saa lähteä kesken koulupäivän.

Oppitunnit lukiossa ovat lyhyempiä kuin Suomessa, ja väli­tunteja on päivän aikana vain yksi.

Tiukkaan kuriin on ollut Hassisen mukaan totuttelemista. Hän kuvailee opiskelua Eurooppa-koulussa sanoilla perinteinen, teoreettinen ja vaativa, mutta samaan aikaan yhteisöllinen, kansainvälinen sekä avoin.

Kaikissa oppiaineissa mennään pidemmälle kuin Suomessa. Viikkotunteja kertyy suomalaisia tuttavia enemmän.

”Täällä opiskellaan asioita, joista Suomen kouluissa ei ole kuultukaan.”

Kun Suomessa matematiikan ylioppilaskokeen kymmentä tehtävää saa tehdä kuusi tuntia, täällä tehtäviä on kolme kertaa enemmän ja aikaa vähemmän.

Taideaineiden opetus loppuu jo yläkoulun ensimmäisten luokkien jälkeen, ja ne korvautuvat lukuaineilla.

”Täällä lasketaan niin paljon, että se tulee lopulta selkärangasta”, Hassinen kuvailee.

Lapsista työnteon vaativuutta ei kuitenkaan huomaa. Käytävillä pörräävät oppilaat höpöttelevät, piirtelevät ja vitsailevat kuten ketkä tahansa 15-vuotiaat.

Oppilaat Eurooppa-koulussa ovat koulun teettämien kyselyiden mukaan tyytyväisiä.

”Oppilaat eivät valita. He saavat vanhemmiltaan paljon tukea opiskeluunsa.”

Koulu on perheiden tärkeysjärjestyksessä korkealla.

”Oppilaiden vanhemmat ovat lähes poikkeuksetta korkeakoulutettuja, joten koulunkäyntiin keskitytään ihan eri tavalla. Vanhemmat ovat harvinaisen kiinnostuneita opiskelusta”, Hassinen kertoo.

Hassisen matematiikan tunnilla istuvat EU-instituutioissa työskentelevien vanhempien lapset. Koska työpäivät Brysselissä ovat pitkiä, monella perheellä on apunaan lastenhoitaja, joka hakee lapset koulusta ja pitävät seuraa iltapäivisin.

Yli­oppilastutkinnon jälkeen nuoret ponkaisevat usein Euroopan suuriin yliopistoihin, kuten Hollantiin, Ranskaan tai Saksaan. Monet suomalaiset päätyvät Britanniaan ja Hollantiin tai jäävät Belgiaan.

Monelle kansainvälinen ura on itsestäänselvyys, koska vieraalla kielellä opiskelu alkaa jo ala-asteella. Oppilaiden on pakko käyttää englantia ja ranskaa.

Kielitaito onkin yksi suurimmista eduista, jonka koulusta saa mukaansa tulevaisuutta varten.

”Täällä lapset ja nuoret tottuvat kansainväliseen ilmapiiriin – se on maailma, jossa he ovat eläneet. Suomi tuntuu monen mielestä kaukaiselta paikalta. Siksi se on harvalle ykkösvaihto­ehto.”

Hassinen on opettanut Brysselissä lähes kahdeksan vuotta. Hän opettaa suomalaisia, mutta kollegat ovat ympäri maapalloa. Opettajia on muun muassa Singaporesta, Irlannista, Belgiasta, Ruotsista, Ranskasta ja Britanniasta.

”Käytävällä kuulee paljon kieliä, joita ei ymmärrä”, Hassinen naurahtaa.

Eurooppa-koulun yli 3 000 oppilaasta Suomesta on noin 300. Suomalaiset oppilaat opiskelevat luonnontieteitä ja äidinkieltä omalla äidinkielellään, mutta muut oppiaineet ovat yläkoulun ensimmäisten luokkien jälkeen vieraalla kielellä.

Kouluun mennään 6-vuotiaana ja viiden ala-asteella vietetyn vuoden jälkeen siirrytään yläkouluun. Oppilaat ovat siis yläkouluun tullessaan suomalaisten viidesluokkalaisten ikäisiä.

Vaikka koulu näyttää ulkoa päin suurelta laitokselta, sen sisälle mahtuu omia kuppikuntiaan, kuten suomalaiset.

”Me olemme tiivis yhteisö – pieni kyläkoulu keskellä valtavaa laitosta.”

Vaikka koulu on suuri, kieliosastot tekevät sen, että ryhmäkoot ovat Suomea pienemmät.

”Jokainen suomalainen opettaja tuntee kaikki oppilaansa heikkouksineen ja vahvuuksineen.”

Suuren koulun miinuspuoleksi voi Hassisen mukaan laskea sen, että vaikuttamismahdollisuudet koko koulun opetus­käytäntöihin ovat vähäiset.

Hassisen mukaan suomalaista, rautaista opetustyyliä, ei voi syöttää kaikille opettajille, koska oppimiskäsitykset ovat ympäri Eurooppaa hyvin erilaisia.

”Olemme pieniä palasia, emmekä voi käytäntöjä muuttaa.”

Jäsenmaista suurimmilla, kuten Ranskalla, Britannialla ja Saksalla, on suuri merkitys koulun toimintaan.

Muuten koulu on kuin suuri sulatusuuni, jossa kaikkien EU-maiden kansallisuudet ja tavat opiskella on tuotu yhteen.

”Isot maat ovat eniten vaikuttaneet siihen, mitä meidän pitää opettaa. En ole voinut tulla tänne sillä asenteella, että katsokaa, miten hyviä opetustulokset Suomessa ovat. Se, mikä Suomessa toimii, ei tarkoita, että sama toimii myös Belgiassa.”

Joitakin uusia käytäntöjä on onnistuttu tuomaan kotimaasta mukaan.

”Erityisopetuksen määrä on kasvanut suomalaisten ansiosta. Ei sillä, että oppilaat olisivat huonoja, vaan se ei ole perinteisesti kuulunut tähän koulu­systeemiin. Suomalaisilla on vahvaa osaamista myös erityis­opetuksen saralla, ja tätä voi ylpeänä viedä maailmalle”, Hassinen selostaa.

Kilpailuhengeltä ei Eurooppa-­koulussa voi välttyä. Se näkyy oppilaiden lisäksi myös vanhemmissa ja johdossa. Lukukauden päätteeksi tarkistetaan, mikä kieliosasto on pärjännyt parhaiten.

”En tykkää ranking-listoista, koska niissä ei huomioida, mistä on lähdetty. Niissä ei nähdä ollenkaan prosesseja, vaan pelkästään lopputulos.”

Kollegaystävä Suomesta sai Hassisen houkuteltua kokeilemaan siipiään Brysseliin. Hassinen on kokemuksestaan onnellinen.

”Olin tyytyväinen opettaja Suomessa, enkä ajatellutkaan aiemmin ulkomaista uraa. Onneksi kuitenkin lähdin. Opettajilla on aika vähän mahdollisuuksia lähteä ulkomaille”, Hassinen lausahtaa.

Hän rohkaiseekin kaikkia lähtemään ulkomaille, jos mahdollisuus tulee eteen.

”Viikonloppureissu Barcelonassa on eri asia kuin lähteä hetkeksi sinne asumaan.”

”Täällä oleminen on auttanut ymmärtämään, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita tai ratkaista ongelmia. Se pätee elämässä kaikkeen.”

Opettajat saavat työskennellä Eurooppa-koulussa maksimissaan yhdeksän vuotta kerrallaan. Suomen opetushallituksesta käydään arvioimassa muutaman vuoden välein opettajien kelvollisuus ja samalla jatkomahdollisuus.

Hassisella lähtö on reilun vuoden päästä, kun täydet yhdeksän vuotta tulevat täyteen. Hän palaa perheensä kanssa Suomeen.

”Haikea olo. Olen silti kiitollinen, että sain tämän kokemuksen.”

Lue lisää

Sanomalehtiviikko avaa pääsyn MT:n näköislehteen

Sekaduunari Jesse Koponen elättää itsensä vahtimalla revontulia

”Kotitalous on hirveän suosittu valinnainen" – oppilaat saavat tunneilla tietoa myös rahankäytösä

Etätöitä paiskitaan enemmän kaupungeissa kuin maalla – jatkuvaan etätyöhön liittyy paljon ongelmia