Ihmiset & kulttuuri

Katso mäkihyppykisassa tätäkin, älä pelkästään lentoa

Ihmiset & kulttuuri 10.02.2018

Mäkihypyssä ponnistus ratkaisee, lentääkö hyppääjä kuin kotka vai varis.


Peter Kneffel / Lehtikuva
Ponnistus on mäkihypyn tärkein hetki. Jalkojen kuuluukin oieta vasta tyhjän päällä. Kuvassa Janne Ahonen, joka hyppää tänään seitsemänsissä olympiakisoissaan.

Ponnistus on ratkaisevin hetki mäkihypyssä, asiasta liikuntatieteen tohtoriksi vuonna 2000 väitellyt Mikko Virmavirta sanoo.

”Sen jälkeen hypyn voi pilata mutta ei enää pelastaa.”

Lento on mäkihypyn uljain osa, mutta jos haluaa ymmärtää lajia, pitää katsoa muutakin.

"Lentää osaa jokainen", Matti Nykäsen valmentaja Matti Pulli tapasi sanoa. Vielä paremmin se pätee katsojaan: lennosta on helppo nähdä, lentääkö siinä kotka vai varis.

Tarkka katsoja seuraa jo hyppääjän vauhtimäen asentoa. Miten edessä polvet ovat jalkaterään verrattuna? Miten matalana tai pystyssä on selkä, miten alhaalla takapuoli? Siinä luodaan pohja ponnistukselle, hypyn tärkeimmälle tapahtumalle.

Ponnistuksen tulisi suuntautua säären osoittamaan suuntaan, Virmavirta painottaa. Säären asento ei muutu, ja ylävartalokin nousee mahdollisimman vähän. Liikkuva osa on reisi polven ja lonkan välissä.

Maajoukkueen entinen päävalmentaja Pekka Niemelä kiinnitti kaksi vuotta sitten blogissaan huomiota siihen, että suomalaisten mäkihyppääjien ponnistus lähtee takapainoisemmasta asennosta, sääri pystymmässä ja selkä matalampana, kuin nykyisillä maailman huipuilla.

Mäkikisaa katsoessa voit verrata vauhtimäen asentoja ja ponnistuksia itse.

Tosin ponnistus on niin nopea tapahtuma, ohi neljäsosasekunnissa, että sen näkee kunnolla vasta hidastuksessa.

Hyppääjät kertovat, etteivät itse muista ponnistuksesta mitään. Se on musta hetki, jonka aikana suoritus tapahtuu harjoituksissa selkäytimeen iskostetun tiedon varassa.

Tv-mäkikisan uutuus on ponnistuksen oikea-aikaisuuden mittaaminen. Ilmeisesti se tapahtuu hyppääjän polvikulmaa seuraamalla.

Virmavirta ei ole täysin vakuuttanut ponnistuksen osumisen mittauksesta. "Pitäisi tietää hyppääjän voimantuotto ja hänelle edullisin polvikulma."

Keskimääräisesti polvi on ponnistuksen lopussa 140 asteen kulmassa. Jalat ojentuvat vasta tyhjän päällä.

Tarpeellinen voima tuotetaan ennen jalkojen ojentumista. Jos jalat ehtisivät oieta hyppyrin pöydällä, hyppääjä olisi liian aikaisessa – ja päätyisi hyppyrin nokalta nokalleen.

Ponnistuksen päätarkoitus on saada hyppääjä kiertoliikkeeseen, Virmavirta selventää.

Hyppääjä "kaatuu" ilmapatjan päälle. Tavoitteena on säilyttää vauhtimäessä saatu nopeus mahdollisimman tarkoin.

Reaaliajassa ponnistuksen onnistumisen näkeekin parhaiten heti ilmalennon alusta.

Hyppääjät saavuttavat lentoasennon puolessa sekunnissa. Onnistuneen ponnistuksen jälkeen siihen ei tarvitse tehdä korjauksia.

Hyppääjän putoamista hidastaa ilmanvastus. Hyppääjä synnyttää myös nostovoiman samaan tapaan kuin lentokoneen siipi.

Yleisin virhe Virmavirran mukaan on, että hyppy menee "yli". Silloin nostovoima katoaa ja hyppy alkaa vajota nopeammin.

Olympialaisten normaalimäen kisa alkaa tänään kello 14.35. Suurmäestä hypätään viikon päästä 17.2. lauantaina kello 14.30. Joukkuemäki on maanantaina 19.2. kello 14.30.

Naisten mäkikisa on maanantaina 12.2. kello 14.50.

Lue myös: Mäkihyppytohtori Virmavirta luopuisi telemark-alastulosta

Aiheeseen liittyvät artikkelit