Ihmiset & kulttuuri

Roinaan hukkuva maatila sai apua ammattijärjestäjältä – liiterin tyhjennykseen hälytettiin raivausfirma

Tavaranpaljous aiheuttaa ahdistusta ja hankaloittaa elämää, kun tarvikkeiden etsimiseen kuluu aikaa.
Suvi Elo
Työhuone on perheenäidin valtakuntaa, mutta myös lasten askarteluille on konttorihuoneessa tilaa. Sonja Ek-Johansson (vas.) sanoo siirtyneensä sähköiseen asiointiin aina kun voi, mutta eläintilalla myös paperia kertyy. Ammattijärjestäjä Ilana Aalto miettii ratkaisuja tavaranpaljouteen.

Kun Sonja Ek-Johanssonilta kysyy, mikä paikka kodissa ja tilalla kaipaisi eniten raivaamista, hän ei tiedä minkä valitsisi. Työhuone pursuaa maatilan papereita ja lasten askarteluita. Maatalouden ammattilehtien vuosikerrat saavat hyllyt notkumaan.

Parin vuoden paalimuovit odottavat välivarastossa, maatalouskoneiden osat hukkuvat verstaan täpötäysiin kaappeihin ja pihagrilli ruostuu, kun se ei mahdu ääriään myöten ahdettuun piharakennukseen suojaan.

”Tämän näkeminen ahdistaa”, Ek-Johansson sanoo ja pamauttaa vanhan kanalan oven takanaan kiinni. Rakennus kätkee sisäänsä niin paljon patjoja, kangaspuun osia, huone­kalujen jämiä ja tekstiilejä, ettei sisälle edes pääse.

Tavarapaljouden kanssa painivat hyvin monet maatilalliset. Ratkaisut eivät vain voi olla samanlaisia kuin kaupunkieläjillä: tavaraa ei voi heittää pois, sillä sitä voi aina tarvita. Kuten sitäkin metallikappaletta, jota Sonja Ek-Johanssonin puoliso Andreas Johansson pyörittelee käsissään.

”Tämä taitaa olla vanhasta Elhosta. Se paalain meni vaihdossa pois jo 11 vuotta sitten, mutta joskus voin tarvita hitsaukseen juuri tällaista palaa.”

Paikka kaikelle -yrityksen perustaja, ammattijärjestäjä Ilana Aalto on saapunut apuun Ek-Johanssonin maitotilalle Paraisten Heisalaan. Työkseen ihmisten tavarakaaoksia ja ajanhallintaa järjestelevä Aalto ei hämmenny, vaikka hänen asiakkaansa eivät yleensä elä maatilalla.

Aalto pyydetään suitsimaan tavaraähkyä tavallisimmin oma- ja kerrostalokoteihin, joissa tila on rajallista. Maatilalla tila ei lopu kesken ikinä. Ammattijärjestäjän asenne on ilahduttavan käytännöllinen:

”Ei tavaraa kannata heittää pois vain, että saisi tyhjää tilaa ympärilleen. Jos tavaraa tarvitsee tai tavarapaljous ei ahdista ketään perheenjäsentä liikaa, mikäpä siinä. Kannustan kuitenkin miettimään, mikä hyöty on talteen laitetulla tavaralla, jos sitä ei sen kuuluisan tarpeen tullen kuitenkaan löydä.”

Andreas Johansson tunnistaa tilanteen.

”Useimmiten sen sopivan metallikappaleen tai työkalun löydän vasta siinä vaiheessa, kun työ on jo tehty.”

Ammattijärjestäjän työ on joskus melkein kuin parisuhdeneuvojan. Tavarat aiheuttavat usein eripuraa puolisoiden välillä. Ihmiset sietävät tavaramäärää ja kaaosta eri tavoin.

”Kun toista ahdistaa jatkuva raivaaminen tai se, että kamat eivät mahdu kaappeihin, toinen ei huomaa koko asiaa. Olisi löydettävä kompromissi”, Ilana Aalto sanoo.

”En ole himosiivooja, en stressaa tämän täyden talomme kanssa”, Sonja Ek-Johansson sanoo.

”Lasten lelut ja tavarat esimerkiksi eivät haittaa. He ovat lapsia vain hetken. Käytännön askareiden vuoksi vain toivoisin, että tavaraa olisi vähemmän ja ne olisivat järjestyksessä.”

Andreas Johansson on puolisoista se huolimattomampi.

Hänen tavaransa tuppaavat kiireen keskellä jäämään siihen, missä niitä on viimeksi tarvittu. Kodissa se saattaa siivotessa harmittaa, mutta navetalla voi tulla muitakin ongelmia.

”Esimerkiksi puukko on aina kateissa. Se pitäisi olla aina käsillä. Jos vaikka lehmä takertuu pannastaan jonnekin, ei ole aikaa kymmentä minuuttia etsiä puukkoa.”

Ek-Johansson kertoo, että hänen miehensä oli kerran jopa teipannut navetan seinään puukon tuppeineen ja juhlallisesti todennut, että tässä on sitten aina puukon paikka. Seuraavana päivänä oli vain tuppi jäljellä.

Ongelma lienee maatiloilla tyypillinen. Työpisteitä on useita, kun kaivinkonetta korjataan konehallissa ja puimuria pellolla. Navetalla tarvitaan samaa isoa ruuvimeisseliä, jolla juuri asennettiin laitumen sähköpaimen.

Johanssonin ja Ek-Johanssonin parisuhde ei tavaroita etsiskellessä onneksi rakoile, mutta molemmille kelpaisi myös asiantilan koheneminen.

Ammattijärjestäjä antaa isäntäväelle muutamia käytännön ehdotuksia.

”Tavaramäärän raivaaminen tuntuu usein niin suurelta urakalta, että sitä siirtää ja siirtää. Neuvon aloittamaan ihan pienestä. Älä raivaa koko työhuonetta, vaan aloita yhdestä hyllystä. Raivaus olisi hyvä aloittaa vain vartin mittaisesta rupeamasta.”

”Jos tavaraa on paljon ja tuntuu, ettei koskaan löydä tarvitsemaansa, kannattaa järjestää kaapit tai varastohuoneet teemoittain. Voisiko tässä kaapissa olla siivoustavara ja tässä laatikossa jouluun liittyvät esineet? Helposti kasaantuvat rytö­läjät ja sekalaiset kaapit saavat kenet tahansa epätoivoon”, Aalto tietää.

Ek-Johanssonien tilalla on asuttu useiden sukupolvien ajan, joten tavaraa on kertynyt. Miehen vanhemmat muuttivat pois kymmenen vuotta sitten, mutta heidänkin tavaroitaan on vielä talossa. Piharakennuksissa on niin ikään tavaraa, joka ei kuulu nykyiselle isäntäparille.

”Olisi kiva saada perheen pyörät ja puutarhakalusteet ja muut tänne, mutta en pääse edes sisälle asti.”

Ilana Aalto harmittelee, että maatiloja pidetään usein suvun yleisenä varastona. Hän kehottaa kutsumaan sukulaiset kylään ja hakemaan omansa pois.

”Jos tavaraa on niin paljon, ettei niitä mahdu järjestämään, ei hommasta tule mitään”, Aalto sanoo ja kertoo 25 prosentin säännöstä: siistiin hyllyyn pitäisi jäädä 25 prosenttia tyhjää, jotta tavaroiden ottaminen sieltä olisi mahdollista ja järjestys pysyisi. Saman voinee laajentaa koskemaan varastorakennuksia.

Ammattijärjestäjä on melko uusi ammattikunta, mutta ilmeisen tarpeellinen. Aalto on paitsi kotien kaaoksen ammattijärjestäjä, myös kysytty puhuja ja kouluttaja. Arjen runsaus on herättänyt myös muunlaista yritteliäisyyttä.

”Kuulin yrityksestä, joka tulee tyhjentämään koko ladon tai liiterin. Luulen, että tuon vanhan kanalan tyhjennyksessä voisin käyttää tuollaista palvelua,” Ek-Johansson sanoo.

Kieltämättä se kuulostaa paremmalta ratkaisulta kuin Aallon asiakkaiden joskus esittämä karmaiseva toive: ”Tulisipa tulipalo ja veisi kaiken.”

Reilun kuukauden kuluttua ammattijärjestäjän visiitistä Sonja Ek-Johansson vastaa puhelimeen:

”Meidän koti on nyt paljon siistimpi! Tavarat ovat pysyneet paremmin järjestyksessä. Erityisen tyytyväinen olen toimistoon, joka on nyt toimisto eikä yleinen varasto. Lisäksi olemme sopineet Fixter-nimisen yrityksen kanssa, että se kelien vähän kuivuttua tulee meille ja aloittaa liiterin raivaamisen. Mukavaa, että tuollaista palvelua on tarjolla.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Julkkikset suuntaavat uudessa tv-sarjassa maatilalle: "Tosi sääli, jos joudun esimerkiksi keräämään perunoita tai kaivaan maasta jostain"

Lääkärin palsta: Maatilamainen bakteeristo estää astmaa myös kaupungeissa

Elämän pienistä, suurista iloista