Ihmiset & kulttuuri

Arvio: Kaunotar ja hirviö -nukketeatteri Puppenheim-museossa on puhdasta taikuutta

Teatteri Hevosenkenkä on muuttanut Kaunottaren ja Hirviön nukketeatteriksi, jonka tapahtumapaikka on taidemuseo.
Pekka Elomaa / Teatteri Hevosenkenkä
Kaunottaren isä (Eero Ahre) hyvästelee lapsensa lähtiessään matkalle ratsain. Nukkeja ohjaavat mustissa asuissa Outi Haaranen-Halme ja Pekka Heiman.

Tiedättekö, millaista on mielestäni paras mahdollinen lastenteatteri? No sellaista, josta lasten lisäksi nauttivat myös aikuiset! Siinä on onnistunut erinomaisesti Teatteri Hevosenkenkä Espoossa, jonka versio Kaunottaresta ja Hirviöstä saa sekä lapset että aikuiset hykertelemään.

On tullut ilta, ja on aika sulkea Puppenheim-museon ovet yöksi. Kun museovahdit ovat poistuneet, alkavat taideteokset heräillä ja kertoa tarinaansa. Kaunotar on marionettihenkinen tyttönukke, kun taas Hirviö on kaikkialla hyppivä ja roikkuva karvakasa. Kaunottaren siskot kurkkivat taulusta, hänen isäänsä esittää puolestaan ihan oikea ihminen (Eero Ahre). Tarinan juoni lienee kaikille tuttu, uutta on nukkeja ja oikeita ihmisiä yhdistelevä kerrontatapa.

Nukketeatterin avulla voidaan toteuttaa asioita, joihin ihmisnäyttelijät eivät yksinään pystyisi. Huomaan istuvani esityksen alussa penkissäni vähintään yhtä tohkeissani kuin lapsiyleisö. Kaunista lavastusta katsellessa jännittää, mikä taulu avautuu seuraavaksi paljastaen uuden nuken.

Nuket liikkuvat näyttelijöiden käsissä luontevasti, tällaista ilmeikkyyttä ei pysty luomaan lastenhuoneen pehmoleluilla. Jokainen liike on harkittu ja hallittu, nuket tuntuvat heräävän eloon kuin Pinokkio ikään.

Vanhassa kansakoulussa sijaitseva teatteri suosittelee esitystä vähintään kolmevuotiaille, mutta koko yleisö ei ihan malttanut seurata 50 minuutin mittaista esitystä. Kaikille ilta oli silti varmasti taianomainen!

Kaunotar ja Hirviö Nukketeatteri hevosenkengässä Espoossa 1.6. saakka.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Teatteriarvio: Hercule Poirot hurmaa yleisön, mutta aksenteille naureskelun voisi jättää vähemmälle

Teatteriarvio: Mustaa brittihuumoria ja täysi naurutakuu

Teatteriarvio: MTK mainittu! – Mutta keveys on kaukana Kansallisen uutuudessa