Ihmiset & kulttuuri

Arvio: Uusperheen arki rymisee kuin huoneeseensa ryntäävä teini

Ihmiset & kulttuuri 15.03.2018

Lahden kaupunginteatterin Paha äitipuoli -näytelmä näyttää kuinka vaikeaa voi olla sulauttaa kaksi perhettä yhdeksi.


Tarmo Valmela / Lahden kaupunginteatteri
Sari (Anna Pitkämäki) yrittää olla putoamatta pahan äitipuolen rooliin, vaikka teini-ikäinen tytärpuoli Rosa (Santra Juoperi) koetteleekin hänen hermojaan.

Ketkä kuuluvat minun perheeseeni, pohtii Roosa (Miina Penttinen). Äiti ainakin, hehän asuvat yhdessä. Isäkin on osa perhettä, vaikka on eronnut äidistä ja asuu ulkomailla.

Mutta entäpä velipuoli, jonka äidistä isä on ehtinyt jo erota? Tai vanhempien entiset, nykyiset ja tulevat kumppanit? Voiko lapsen nykyisistä perheenjäsenistä tulla entisiä? Kuinka monta yhdessä elettyä vuotta tarvitaan pysyvän perheenjäsenen statuksen saamiseen?

Lahden kaupunginteatterin Paha äitipuoli -näytelmässä pohdiskellaan erilaisia reseptejä perheen muodostamiseen sekä sitä, miten kaksi yksikköä törmäytetään onnistuneesti yhdeksi onnelliseksi uusperheeksi.

Sari (Anna Pitkämäki) ja Otso (Mikko Pörhölä) tapaavat, hullaantuvat ja päättävät muuttaa yhteen. Yhteisessä kodissa asuvat myös Sarin ympäristökatastrofeista huolehtiva tytär Roosa ja Otson silmiään jatkuvasti pyörittelevä tytär Rosa (Santra Juoperi). Vanhempia lapsien yhteinen nimi naurattaa, tytöt sen sijaan tömistelevät vuorollaan yläkertaan omiin huoneisiinsa ryminällä, johon vain teini pystyy.

Paha äitipuoli pyörittelee teemoja, joita puidaan lukemattomissa perhepalavereissa ympäri maailmaa. Miten saadaan kahdet tavat ja säännöt sovitettua yhteen, miten voi oppia rakastamaan, jos uusi perheenjäsen ennemmin vihastuttaa kuin ihastuttaa?

Näytelmän hahmot asettuvat hyvin stereotyyppisiin muotteihin, mutta reilu parituntinen näytelmä antaa myös paljon aineksia perheaiheisiin pohdintoihin. Erityisen upea on näyttämölle rakennettu koti, videoiden ja valojen värittämä lavastus on vaikuttava.

Paha äitipuoli Lahden kaupunginteatterissa 19.5. asti.