Ihmiset & kulttuuri

Marja-Riitta Kottila loi itselleen työpaikan luomun edistämiseen – "kokeneiden luomuviljelijöiden mukaan hyvä verkosto on tärkeää onnistumiselle"

Luonnon prosessien hyödyntäminen kasvatuksessa on high techia, Pro Luomun toiminnanjohtaja sanoo.
Jaana Kankaanpää
"En tiedä, mikä tuote meillä ei olisi luomua", toteaa Marja-Riitta Kottila keittiönsä valikoimasta. Luomutarjonta on parantunut entisestään lähivuosina, mikä on ollut Pro Luomu -yhdistyksen toiminnan ytimessä.

Keittiön kupeeseen aseteltu pöytä pursuaa ruokatarvikkeita.

Esillä on basilika ruukussaan, kuivattuja omenia, sieniä ja chiliä lasipurkeissa sekä tietenkin tarjoiluna kahvia ja pullaa.

Kaikki tuotteet ovat luomua. Tämä on ehkä odotettavissa, sillä ruokapöytä sijaitsee Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottilan keittiössä.

"En tiedä, mikä tuote meillä ei olisi luomua", Kottila aprikoi.

Toiminnanjohtaja iloitsee luomutuotteiden määrän ja saatavuuden lisääntymisestä. Omassa pöydässä lähivuosien tärkeä lisäys on luomubroileri, koko markkinoilla erityisesti välipalat, kahvi ja vihannespakasteet.

"Kyllä nykyään aika hyvin löytää luomua, jos vähänkin tietää kauppojen valikoiman ja on valmis näkemään pientä vaivaa."

Alueellista vaihtelua valikoimassa toki on, mutta myös positiivisia yllätyksiä.

Luomuleipää saa Kottilan kokemuksen mukaan jopa paremmin perheen loma-asunnon läheltä Kuopiosta kuin pääkaupungin liepeiltä. Pienet paikalliset toimijat luovat tarjontaa ympäri Suomen.

Kasvava luomuvalikoima on 60 vuotta perjantaina 23.3. täyttävälle Kottilalle eräänlainen elämäntyön tiivistymä. Hän on nimittäin viettänyt koko työuransa ruuantuotannon ja järjestötoiminnan parissa.

Kottilan lähtökohta ruokaan on arkinen. Hän on kotoisin pyhtääläiseltä maatilalta, toiseksi vanhin neljästä tyttärestä.

"Me olimme tietysti ihan lapsityövoimaa. Kaikille riitti töitä, tosin hyvin hierarkkisesti: vanhin teki raskaimmat ja muut saivat asteittain helpoimpia."

Ensimmäisten ja kevyimpien töiden joukossa Kottila muistaa ainakin traktorin ajamisen seipäältä toiselle heinätöiden aikaan. Sen myötä hän osasi ajaa traktorilla ennen kuin osasi ajaa polkupyörää.

Tilan töihin kuului maanviljelyn ja karjanhoidon ohella nuorimpien sisarusten hoitamista. Varsinkin kesäisin lapsi kadehti koulukavereitaan, joilla oli vapaammat kesät.

"Jälkeenpäin on helppo ajatella, ettei se kuitenkaan ehkä ollut huono kasvatus. Siinä oppii yhteistyöhön ja nauttimaan työnsä tuloksista."

Työnteon ohella vanhemmat kannustivat opiskeluun. Niinpä Kottila lähti lukemaan kasvinviljelytiedettä Viikkiin Helsingin yliopistoon.

Vanhemmat kehottivat koko sisaruskatrasta kouluttautumaan. Vanhin sisko hakeutui kauppakorkeakouluun, kolmas farmaseutiksi. Kuopus kuitenkin jäi viljelemään kotitilaa.

Valmistuttuaan agronomiksi 1984 Kottila suuntasi suoraan työelämään.

"Olen ollut koko elämäni järjestöhommissa", hän tiivistää.

Väite on esitetty osin leikillä: työn ajuri ei ole ollut itse järjestötoiminta, vaan se on sattunut tarjoamaan areenan uusille hankkeille suomalaisilla ruokamarkkinoilla.

Toisaalta heitolle löytyy myös katetta. Toiminnanjohtajan aiemmasta työhistoriasta löytyvät muun muassa Kylvösiemenliitto, Maaseutukeskusten liitto ja Suomen Ruokatieto ry Finfood.

Niiden piirissä tehdyistä hankkeista kantavin on ollut suomalaisten luomumarkkinoiden kehittäminen.

Suomalaisen luomutuotannon kasvun Kottila liittää EU-jäsenyyden alkuun.

"Olihan luomua ollut ja tuettu ennenkin, mutta oma analyysini on, että ehkä se oli joillekin vähän jopa protesti. Jos kaikki muuttuu, niin samanhan se on, vaikka siirtyisin sitten vaikka luomuun."

Luomumarkkinoihin alettiin kiinnittää entisestään huomiota 2000-luvulla. Tuotteiden myynti ei ole kasvanut tasaisesti tai kivuttomasti.

"2000-luvun alussa viljelijät voivottelivat, ettei luomutuotteita saa kunnolla kaupaksi. Kun kuljettiin elintarvikeketjussa eteenpäin, siellä ei haluttu tehdä luomua, koska raaka-aineita ei kuulemma saanut mistään", Kottila muistelee.

Asetelma herätti kiinnostuksen tutkia luomuketjua kokonaisuutena. Niinpä hän palasi Viikkiin kirjoittamaan tuotantoketjusta väitöskirjaa. Työ valmistui 2010.

"Väitöskirjalla on paljon merkitystä sille, että Pro Luomu on olemassa", tohtori kertoo.

"Työ vakuutti siitä, että vuorovaikutusta pitää olla elintarvikeketjussa paljon enemmän. Kaikkien pitää ymmärtää edes vähän enemmän koko ketjusta eikä vain omasta sektoristaan."

Pro Luomu perustettiin edistämään luomualan yhteistyötä maaliskuussa 2011. Toiminnanjohtajaksi valittiin Marja-Riitta Kottila vuoden lopulla, kun yhdistys sai rahoituksen taattua.

Väitöskirjan mukaisesti Pro Luomun jäsenet edustavat elintarvikeketjun toimijoita tuottajista kauppaan ja ruokapalveluihin asti.

Voisi siis sanoa, että Kottila työllistyi koulutusta vastaavaan työhön – ensin kouluttautumalla ja sen jälkeen luomalla sitä vastaavan työpaikan.

Seitsemässä vuodessa, jonka ajan Pro Luomu on ollut olemassa, Suomen luomumarkkinoiden arvo on lähes tuplaantunut.

Kaikkea kunniaa Kottila ei halua asiasta yhdistykselle kerätä, mutta alan yhteisen tietopohjan hän arvioi kehittyneen. Tuotteita on enemmän, tietoisuus lisääntynyt ja alan imago parantunut.

Vuonna 2017 kasvua oli 13 % ja myyntiä yhteensä 309 miljoona euroa. Sen osuus elintarvikemyynnistä oli 2,3 %.

"Eihän luomu toki vielä valmis ole", Kottila toppuuttelee.

"Markkinat kasvaisivat vieläkin nopeammin, jos tuotantoa olisi enemmän. Vihannekset ovat alkutekijöissään, ja lihaa on ehdottomasti liian vähän."

Toiminnanjohtajan mukaan luomukiinnostus on suurta. Hän silti tiedostaa, että siirtymä vaatii viljelijältä pitkäjänteisyyttä ja halua uusien käytänteiden opiskeluun. Luomu nähdään yhä monesti rasitteena.

"Monet kokeneet luomuviljelijät sanovat, että tärkeää onnistumiselle on hyvä verkosto: sopimukset eteenpäin ketjussa ja toisten viljelijöiden tuki."

Hänen mukaansa luomu on silti oleellinen keino ratkoessa maapallon ympäristöongelmia: ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden kestävyyttä ja maan kasvukuntoa.

"Se, että pystyy hyödyntämään luonnon prosesseja kasvatuksessa, on mielestäni high techia."

Syntymäpäiväänsä Kottila aikoo viettää tiiviin lähipiirin kesken. Mukana on myös monia opiskeluaikaisia tuttuja Viikistä.

"Mieheni ja minä pidämme hyvästä ruuasta ja juomasta. Jos jotain juhlia järjestämme, kyllä ruoka on niissä pääosassa."

Avomies hoitaa pääasiallisesti ruuanlaiton, mutta syntymäpäiväjuhlissa siitä vastaa ammattikokki.

Vuoden 2016 luomukokkikilpailun voittaja Benjamin Frostell käy tekemässä ruuat paikan päällä – tietenkin luomuaineksista.

Onnittelujen puolesta Kottilalla on vain yksi toive: hän kehottaa onnittelijoita syömään luomuruokaa.

"Eikä sitä tarvitse jättää yhteen päivään", hän lisää.

Lue lisää

Reiluutta kauppatapoihin

Tänään vietetään ensimmäistä luomutuotannon päivää – EU haluaa neljänneksen pelloista luomuun vuoteen 2030 mennessä

Ruoka on rahantekokone kaupalle

Ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes – "On helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni"