Ihmiset & kulttuuri

Teatteriarvio: Hyvä itsetunto tekee lapsen näkyväksi

Ihmiset & kulttuuri 27.03.2018

Tove Janssonin tarinaan perustuva Näkymätön lapsi -näytelmä on tärkeä muistutus, miten kasvava lapsi tarvitsee rakkautta ja rohkaisua.


Jussi Tuokkola
Ninnin näkymättömyys tuo Oulun teatteriin ripauksen taikuutta.

Tätinsä nälvinnän vuoksi arka Ninni on muuttunut näkymättömäksi. Myrskyisenä iltana Tuutikki tuo tytön muumitaloon, koska uskoo, että muumiperheen rakastava ilmapiiri voisi auttaa.

Muumimamman hellässä hoivassa Ninnin ei ­tarvitse pelätä. Muumipeikko ja Pikku Myy suhtautuvat näkymättömyyteen uteliaan innostuneesti ja ottavat hänet mukaan leikkeihinsä.

Ilo ja rohkeus kasvattavat itsetuntoa, ja lopulta Ninni suuttuu itsensä näkyväksi.

Näkymättömyys voi nykypäivänä vaivata lapsia ja nuoria somemaailmassa. Ulkonäköpaineet ja ulkopuolisuuden tunne voivat saada ajattelemaan, että vain kauniit ja suositut ovat olemassa.

Muumilaakson asukkaat ovat ihana esimerkki ennakkoluulottomuudesta. Erilaisuus on vain jännittävä ominaisuus, eikä ketään jätetä yksin.

Alma Lehmuskallion ohjaama ja dramatisoima esitys Oulun teatterin pienellä näyttämöllä on hauska ja liikuttava ja sopii hyvin koko perheelle.

Ninnin näkymättömyys ja palautuminen näkyväksi on esitetty hauskasti äänien, valojen ja vaatetuksen avulla. Joissain kohdissa reuna­paikalta tosin näki enemmän kuin olisi ollut tarkoitus.

Paikoin kaipasin runsaammin Tove Janssonin kirjoista tuttua dialogia. Olisin halunnut kuulla enemmän Muumimamman viisauksia ja Muumipapan filosofisia pohdintoja.

Toisaalta vähäinen puhe teki esityksen helposti ymmärrettäväksi myös niille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Näkymätön lapsi Oulun teatterissa 16.5. asti. Alkuperäisteos: Tove Jansson. Ohjaus ja dramatisointi: Alma Lehmuskallio.