Ässien toimitusjohtaja toi opit elintarvikealalta urheilubisnekseen - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Ässien toimitusjohtaja toi opit elintarvikealalta urheilubisnekseen

Markkinoinnin tehtävä on tehdä hyvät asiat näkyväksi ruuantuotannossa, Eeva Perttula sanoo.
Eeva Perttula

Jääkiekkoseura Porin Ässien toimitusjohtaja Eeva Perttula saapuu toimistolleen perjantaiaamuna ketunhäntä kainalossa. Tai no, onhan siinä koko kettu.

Edellisenä iltana on pelattu SM-liigan ensimmäisen pudotuspelikierroksen toinen ottelu, jossa Ässät on lähettänyt Rauman Lukon kesälomalle ja varmistanut paikkansa jatkopeleissä.

Ässien kannattaja on antanut pelin jälkeen Perttulalle riutuneen näköisen pehmoleluketun. Kettu on yhtä vahvasti Lukon symboli kuin pata Ässien.

Toimitusjohtaja ei halua kuitenkaan ilkkua raumalaisille. Rakkaat viholliset ovat toisilleen tärkeitä.

”Ässien ja Lukon keskinäiset pelit ovat molemmille joukkueille sytyttävä tekijä, kuin Suomi–Ruotsi-asetelma”, Perttula sanoo.

Perttula tuli lätkämaailmaan reilu vuosi sitten elintarvikealan kehittämisyritys Foodwestin toimitusjohtajan paikalta.

Esimerkiksi härkäpapuvalmiste Härkis on Foodwestin luoma menestystarina. Nyt yritys on mukana hyönteiselintarvikkeiden kehittämisessä.

”Foodwest on ainutlaatuinen yritys Suomessa. Samalla palvelukombinaatiolla ei ole kilpailijoita”, Perttula sanoo.

Foodwestin osaamisalueita ovat markkinatutkimus, tuotekehitys ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat. Yrityksellä on myös pieni tuotantotehdas.

Foodwest aloitti toimintansa vuonna 1995 julkisen rahoituksen voimin, kuten moni muukin alan yritys niihin aikoihin. Rahoituksesta 90 prosenttia oli julkista.

Kun Perttula aloitti yrityksessä vuonna 2014, rahavirtojen suhde oli onnistuttu kääntämään toisin päin. Rahoituksesta 90 prosenttia tuli yrityksiltä ja kymmenen prosenttia julkiselta. Tämä on Perttulan mukaan syy siihen, miksi Foodwest on säilynyt ja pystynyt kehittämään osaamistaan. Se selvisi julkisen rahoituksen vähentämisestä.

”Nyt, kun olen katsonut alaa ulkopuolelta, näyttää siltä, että vahvoja brändejä ja markkinoita on onnistuttu luomaan. Suomalainen elintarviketeollisuus on onnistunut uudistumaan ja löytämään potentiaalia uusilta alueilta.”

Perttula mainitsee kasviproteiinin mahdollisuudet ja sianlihan uudet markkinat Kiinassa. Hän kehuu myös suomalaista osaamista erityisruokavalioiden alueella.

”Kestävyys, eettisyys ja uudet tuoteinnovaatiot ovat asioita, joilla voi saada vallattua alaa perinteisen, suuriin tuotantomääriin perustuvan markkinan ulkopuolella”, Perttula sanoo.

”Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että eläinten hyvinvoinnista pidetään huolta. Se on perusasia. Kuluttajat eivät ole päässeet näkemään, mitä tuotanto on muualla.”

Ruokaskandaalit muissa maissa olisi toimitusjohtajan mielestä pystyttävä kääntämään markkinointiviestinnässä suomalaisen tuotannon eduksi.

Hän kiittää sitä, miten markkinoinnissa on tuotu esiin suomalaisen elintarviketuotannon kivijalkaa, jäljitettävyyttä.

”Tilan nimi ja paikkakunta lukevat paketin kyljessä ja mediaan tuodaan ihmisiä, jotka haluavat antaa kasvonsa takeeksi sille, että meidän tilalla asiat tehdään hyvin”, Perttula sanoo.

”Jäljitettävyys on iso asia poisvedoissa ja luo tunteen siitä, että ruoka on turvallista.”

Suomalaisten tuotteiden tuotekehitykseen Perttula kaipaa nykyistä parempaa osumistarkkuutta. ”Vain pieni prosentuaalinen osuus tuotteista on kaupallisia menestystarinoita.”

Hän painottaa, että kuluttaja on otettava mukaan tuotekehitykseen hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tätä oppia Perttula toteuttaa myös Ässissä.

”Kun mietitään, mitä tarjotaan asiakkaille ensi kaudella, keskustellaan loppuasiakkaan tavoitteista ja tarpeista. Jos mietitään vain tuotekehittäjien kesken, otos on pieni koko kuluttajamassasta.”

”Kuluttaja on uskallettava ottaa mukaan ja testaamaan ennen isoa volyymituotantoa.”

Perttula on tuonut mukanaan Ässiin markkinatutkimuksen kuluttajatuotekehityksen näkökulman.

Foodwestissä hän pääsi näkemään markkinatutkimusta läheltä, ja havahtui sen tärkeyteen.

”Meidän pitää miettiä, mitä markkina haluaa ja tehdä tarjonnan muutosta niin, että yritys tai kuluttaja on vahvasti siinä mukana.

”Vaikka hallin myydyimmät tuotteet ovat nyt kahvi, kalja ja makkara, ei pidä olettaa, että ne vastaavat kaikkien asiakkaiden tarpeisiin.”

”Jääkiekossa rahantulo on pyörinyt perinteisesti urheilun ja menestyksen ympärillä”, Perttula sanoo.

Hän on tuonut keskusteluun ajatuksen siitä, voiko seura jatkaa perinteisen tulonmuodostuksen turvin, vai onko luotava liiketoimintaa, joka tuo rahaa 12 kuukautena vuodessa.

Ässien runkosarjaotteluissa on ollut tällä kaudella suuremmat yleisömäärät kuin viime kaudella. Menestys on tuonut mukanaan yleisöä ja sitä myöden myös rahaa.

”Markkinoinnin teemaksi on nostettu yhteisöllisyys. Kannattajia otetaan mukaan markkinointikuviin, sosiaalisessa mediassa käytetään aihetunnistetta ’yhdessä’ ja nostetaan esiin satakuntalaisuutta ja porilaisuutta sekä paikallisia pelaajia ja oman seuran kasvatteja”, toimitusjohtaja luettelee.

Sekä lätkämaailmaan että Poriin Perttula sanoo sopeutuneensa hyvin.

Satakuntalaissyntyiselle toimitusjohtajalle porilaisessa tekemisessä on tuttuja elementtejä.

”Tietyllä tavalla kuin olisi kotona.”

Perttula on tottunut siirtymään toimialalta toiselle.

”Kun tulee uuteen, josta ei tiedä, se antaa mahdollisuuden kysyä tyhmiä. Toiset ajatukset tyrmätään ja toisia jalostetaan.”

Lue lisää

Jääkiekon SM-liiga aloittaa kauden koronapaineissa – Mikkelissä yhdessä katsomon osassa maskipakko

Punaviherkoneen ykkösvitjaan tungosta - kenellä on paras ilmastoveivi?

Jääkiekon Liiga suosittaa kasvomaskien käyttöä, fanitapaamiset jäissä

Metsäakateemikko huolissaan: Eihän Suomen biotaloudelle käy kuten Pisa-tuloksille?