Ihmiset & kulttuuri

Kuppausta, turvehoitoa tai verta imeviä iilimatoja? Kainuu ammentaa hyvinvointia perinteistä

Ihmiset & kulttuuri 08.04.2018

Vanhat perinteiset hoidot auttavat nykypäivän kiireistä ihmistä rentoutumaan. Kaikkein syvimmän mielenrauhan tavoittaa syrjässä valtateistä.


Jaana Kankaanpää
Heidi Karkulahti loistii äänimaljahoidossa mieltä rentouttavat ääniaallot kahdesta toista maljasta, jotka on kukin valmistettu eri metallista.
Heidi Karkulahti loistii äänimaljahoidossa mieltä rentouttavat ääniaallot kahdesta toista maljasta, jotka on kukin valmistettu eri metallista.
Jaana Kankaanpää
Maarit Knuutinen, Kirsi Suutari ja Heidi Karkulahti perustivat yhdessä hyvintointipalveluja tarjoavan osuuskunnan.
Maarit Knuutinen, Kirsi Suutari ja Heidi Karkulahti perustivat yhdessä hyvintointipalveluja tarjoavan osuuskunnan.
Jaana Kankaanpää
Turvekylvyn jälkeen toimittajankin jalat upotettiin yrttiveteen.
Turvekylvyn jälkeen toimittajankin jalat upotettiin yrttiveteen.
Jaana Kankaanpää
Tanja Pyykkönen hoitaa Heli Pirisen jalkoja turpeella ja yrteillä.
Tanja Pyykkönen hoitaa Heli Pirisen jalkoja turpeella ja yrteillä.

Kaikki sai alkunsa kuppauskurssista viime keväänä.

Kolme kainuulaista naista lähti autolla Sotkamosta kohti Hämeenkyrössä sijaitsevaa Frantsilan hyvinvointikeskusta. Ohjelmassa oli kaksipäiväinen kurssi, jossa helsinkiläinen kuppari Sanna Ilmarinen opetti perinteistä suomalaista kuppausta.

Matkalla yksi naisista, Kirsi Suutari, tuli maininneeksi varsin yllättävän asian itsestään: hän on erittäin veri- ja piikkikammoinen.

”Olen aina alkanut voida pahoin veren näkemisestä.”

Paljastuksesta huolimatta kolmikko ei kääntynyt takaisin, ja Suutarikin selvisi koulutuksesta mallikkaasti.

”Kun ensimmäinen meni koulutuksessa kupattavaksi, hetken tunsin huimausta mutta päätin, että tästä selvitään”, hän muistelee. Se auttoi.

”En ole sen jälkeen kertaakaan kokenut itseäni huonovointiseksi verta nähdessäni.”

Kuppauskurssi oli yhteinen kokemus, joka hioi Suutarista sekä Heidi Karku­lahdesta ja Maarit Knuutisesta tiimin. He perustivat kurssin jälkeen Sotkamoon hyvinvointipalveluita tarjoavan osuuskunnan, Hyvinvointipalvelut Euforian.

Virallisesti osuuskunnan toiminta alkoi 1. kesäkuuta.

Valikoimassaan heillä on kuppauksen lisäksi useita muita perinnehoitoja.

”Kuningasajatuksena tässä on ollut se, että tuodaan vanhan kansan hoidot nykypäivän ihmisten ulottuville”, Knuutinen tiivistää.

Perinnehoitojen nimet kumpuavat – kun Kainuussa ollaan – suomalaisesta kansanperinteestä eli Kalevalasta. Kulkihan Kalevalan koonnut Elias Lönnrot keruumatkoillaan nimenomaan Kainuussa ja Vienan Karjalassa.

Kuppaushoidon nimeksi Euforiassa on annettu Seppä Ilmarinen. Klassista hierontaa on tarjolla Wäinö- ja Ahti-nimillä. Turvehoidot on nimetty Vellamoksi ja Joukahaiseksi.

Perinteisten suomalaisten hoitojen ohella Euforian valikoimassa on myös ulkomaisia vaikutteita. Ainon ayurvedan esikuvana on intialainen yli tuhat vuotta vanha terveydenhoitomuoto, reikihoito Kanteletar puolestaan juontaa japanilaiseen 1800-luvulta peräisin olevaan hoitoon.

Millainen sitten on hyvinvointia edistävien hoitojen asiakaskunta?

”Aivan kaikenlaisia ihmisiä käy. Esimerkiksi kuppauksessa käy monia iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat olleet kupattavana jo nuoruudessaan”, Heidi Karkulahti kertoo.

Vuokatin urheiluopiston ja seudun vahvan pesäpallokulttuurin ansiosta seudulla on paljon urheilijoita. Myös he ovat löytäneet kuppauksen. Esimerkiksi osa Sotkamon Jymyn pelaajista on käynyt kuppauksessa.

Karkulahti kertoo myös maratoonarista, jonka pohkeet olivat aivan ”tukossa”. Viikkoa ennen maratonia pohkeet kassattiin. Kyse on kuppaus­menetelmästä, jossa verenvuotoa kiihdytetään sarvien sijaan metallisella tangolla.

”Jälkeenpäin hän kertoi, että ’kyllä lensi juoksu’.”

Kolmikosta Suutari ja Knuutinen ovat jo ennen Euforian perustamista toimineet hoitoalalla.

Suutari kouluttautui vyöhyketerapeutiksi ja luontaishoitajaksi palattuaan kotiseudulleen Kainuuseen.

Knuutinen puolestaan kouluttautui muutama vuosi sitten lähihoitajaksi. Hän työskentelee tälläkin hetkellä kolmivuorotyössä vanhusten koti­hoidossa.

Karkulahti sen sijaan on ollut vuosia muun muassa kaupallisella alalla, muurarina ja raudoittajana rakennuksilla sekä tietotekniikka-alalla.

Yrittäjänäkin hän on ehtinyt toimia. Kokemukset siitä eivät olleet yksinomaan hyviä: ”Päätin, että ikinä en enää yrittäjäksi rupea”, hän nauraa. Vaan toisin kävi.

Koska Euforian ideana on tuoda vanhan kansan parannuskeinot nykypäivään, niiden kartoittamiseksi on myös tehty töitä. Kirsi Suutari sai rahoituksen Elävä Kainuu -leader-ryhmältä perinnehoitojen opiskeluun muun muassa itärajan takana Karjalassa.

Elävä Kainuu -leaderin kantavana ajatuksena on muun muassa kehittämistyö, joka perustuu nimenomaan paikallisiin vahvuuksiin.

Suutari teki opintomatkan Kostamukseen viime syyskuussa ja Petroskoihin lokakuussa.

Matkoilta mukaan tarttui runsaasti kokemuksia hoidoista, joita kolmikon asiakkaatkin pääsevät tulevaisuudessa kokemaan.

Hän pääsi testaamaan muun muassa perinteistä iilimatohoitoa. Se tehtiin hänen häntäluunsa seutuville.

Hoitoon käytettiin neljä iilimatoa, jotka oli pidetty ennen hoitoa nälässä puoli vuotta.

”Suomessa se on aivan vierasta, Venäjällä sitä taas tekevät nykyisinkin lääkärit. Hoidossa käytettäviä iili­matoja kasvatetaan Pietarissa”, Suutari kertoo.

Kalevalaisen perinteen ympärille on rakentunut myös toisen kainuulaisen hyvinvointiyrityksen, Kalevala Experiencen toiminta.

Yrittäjä Tanja Pyykkönen tarjoaa muun muassa yrttien ja turpeen hyvin­vointia lisääviin ominaisuuksiin perustuvia hoitoja, kuten villiyrtti­jalkakylpyjä, turve- ja suolahierontahoitoja, kalevalaista hierontaa sekä erilaisia terapeuttisia saunahoitoja.

Hoitojen lisäksi Pyykkönen kasvattaa rohdoskasveja myyntiin sekä sellaisenaan että omina jalosteinaan. Jalosteet hän kehittää itse. Työn tuloksena on syntynyt jo kaksi yrttiteetä sekä yrttijalkakylpysuola.

Euforian yrittäjien tavoin myös Pyykkönen on alanvaihtaja.

”16-vuotiaana lähdin opiskelemaan Kajaanin kauppaoppilaitokseen. Valmistuttuani työskentelin yli kymmenen vuotta kaupan alalla eri tehtävissä.”

Isän kuolema oli kuitenkin käänne­kohta. Kotitila jäi tyhjilleen, eikä työ kaupallisella alalla tuntunut enää omalta.

Pyykkönen lähti opiskelemaan luonto- ja ympäristöalaa Kainuun ammattioppilaitokseen vuonna 2016. Opinnoissaan hän löysi turve- ja yrttihoidot ja päätti suuntautua luonnonhoitoihin.

”Luonnosta löytyy erilaisia rohtoja niin kipuun kuin mielenrauhaankin. Luonto on se mitä ihmiset tarvitsevat. Haluan viedä sitä eteenpäin.”

Hän haki toimintansa käynnistämiseen ja kehittämiseen investointi- ja perustamistukea Elävä Kainuu -leaderiltä.

Pyykkösen yritys toimii hänen sukunsa kotipaikassa Riihelän tilalla Kuhmon ja Suomussalmen välissä Kuumun kylässä.

Koska paikka on varsin syrjäinen, yrittäjän on oltava valmis kulkemaan myös itse.

Pyykkönen tarjoaa palveluita koti­tilansa ohella myös Kajaanissa Seppälän Impilinnassa, Suomussalmella hotelli Kalevalassa sekä asiakkaidensa kotona.

Toisaalta syrjäinen sijainti on myös mahdollisuus. Naamajärven rannalla Kuumussa sijaitsevilla tiluksilla on tilaa ja rauhaa tarjota kiireen piinaamille ihmisille täysin toisenlaisia elämyksiä, mihin nämä kaupunki­ympäristössä ovat tottuneet. Tarjolla on esimerkiksi turvehierontaa perinne­aitassa.

Pyykkönen on järjestänyt tilallaan hyvinvointileirejä, joissa voi eheytyä erilaisten hoitojen lisäksi luonnossa ja esimerkiksi poimia marjoja, kalastaa ja metsästää.

”Kuumun metsät, suot ja lammet ovat tuttuja minulle pienestä pitäen. Sieltä olen hakenut aina marjat, sienet, kalat ja riistaa. Toimin luonto-­oppaana omien kokemusteni kautta.”

Ideoita yrittäjä ei ole vieläkään ammentanut tyhjiin. ”Haaveilen laajentamisesta suomatkailuun”, Pyykkönen kertoo.

”Olisi myös ihanaa tarjota kuntoutuville, yksinäisille, masentuneille ihmisille palveluita, joissa luonto toimisi eheytymisen ja voimaantumisen paikkana. Niin kuin se on minun elämässäkin toiminut.”