MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Ihmiset & kulttuuri

Luontokuvaaja Konsta Punkka seuraa eläintä, kunnes luottamus syntyy – "Haluan kuvata saman yksilön elämää ja tunteita"

Konsta Punkka on tullut tunnetuksi ilmeikkäistä eläinkuvistaan. Hän tahtoo ikuistaa luonnon loputtoman kuvauksellisuuden.
Juho Leskinen
Luontokuvaaja Konsta Punkka, 24, on kuvannut ammatikseen 17-vuotiaasta asti. Nykyisin työ vie häntä ympäri maailmaa.

Kevätyönä lammen rantaan saapuva kettu ei kavahda vieressä odottavaa kuvaajaa. Mies on liikkunut täällä aiemminkin, eikä vaikuta olevan uhka. Kettu kumartuu juomaan. Kuvaaja tulee lähemmäs. Niin lähelle, että pystyy ikuistamaan eläimen heijastuksen lammen pinnasta.

Luontokuvaaja Konsta Punkka, 24, on suunnitellut lampikuvausta jo jonkin aikaa. Hän on seurannut lammella liikkuvia eläimiä ja ansainnut vähä vähältä niiden luottamuksen. Eläimet päästävät hänet lähelle, liki kosketusetäisyydelle.

Silti hän on vain ohikulkija, joka menee lähelle vasta, kun eläin antaa luvan.

Punkka seuraa mielellään yhtä eläintä pidemmän aikaa. Niin kuvaaja ja kohde oppivat tuntemaan toisensa. Se on Punkan kuvissa tärkeää. Hän ei halua esittää kuvattavaa eläintä pelkkänä esineenä.

”Tahdon seurata saman yksilön elämää pidemmän aikaa, näyttää sen kokevana ja tuntevana olentona”, hän sanoo.

Parasta on, kun pitkällisen seuraamisen ja suunnittelun jälkeen pääsee lähelle eläintä.

”Kuvaamaan aitoja hetkiä, joissa on ilmettä ja tunnetta.”

Luonnossa näitä hetkiä on jatkuvasti. Kun ihmiset menevät töihin, istuvat autossa tai katsovat televisiota, luonto ympärillä elää ja liikkuu. Silti monet luonnon ihmeistä tapahtuvat meidän tietämättämme.

Konsta Punkka sen sijaan tahtoo nähdä ja tietää. Kuviensa kautta hän näyttää muillekin.

Punkan eläinpotretit ovat saaneet paljon näkyvyyttä. Kuvia on julkaistu lehdissä kuten National Geographic ja Business Insider. Hänen asiakkaitaan ovat muun muassa Volvo, Greenpeace ja Icelandair. Kuvapalvelu Instagramissa hänellä on yli miljoona seuraajaa.

Punkka tunnetaan eläinkuvista, mutta hän kertoo kuvaavansa enemmän maisemia.

Olipa kuvien kohde mikä hyvänsä, niiden tyyli on hyvin tunnistettava. Taustat ovat utuisia ja värit, vaikka pehmeitä, erottuvat terävästi toisistaan. Kuvien kohteina olevat eläimet ovat samaan aikaan leikkisiä ja taianomaisia.

”Muokkaan kuvat vastaamaan sitä tunnelmaa, joka kuvaushetkellä on ollut. Kuvani eivät ole dokumentaarisia, vaan yritän tuoda niissä esille omaa taiteellista näkemystäni”, Punkka kertoo.

Tästä hän on saanut myös kritiikkiä. Osa vanhemmista luontokuvaajista ei katso kuvien muokkausta hyvällä. Punkka ei kuitenkaan näe, että luontokuvaamisessa pitäisi noudattaa joitakin tiettyjä, tarkasti määriteltyjä sääntöjä.

”Kaikilla on kuvaamiseen jokin näkemys. Tahdon toteuttaa omaani.”

Sosiaalisen median kautta tunnetuksi tullut Punkka sanoo, että Instagramin kaltaiset palvelut tekevät vanhojen kaavojen koettelemisen mahdolliseksi.

”Some antaa hyville kuvaajille mahdollisuuden tulla tunnetuksi omien kuviensa ansiosta. Varsinkin nuorille kuvaajille on inspiroivaa, että näkyvyys ei ole vain pienten piirien etuoikeus.”

Punkka kertoo, että hän on huomannut monen nuoren innostuneen luontokuvauksesta. Hänen mukaansa esimerkiksi kotipihan lintulauta voi olla hyvä paikka aloittaa.

Konsta Punkka ei enää liiemmin itse lintulautoja kuvaa. Valokuvausharrastus on nyt täysipäiväinen työ, joka kuljettaa häntä ympäri maailmaa.

Suomen luonto ja eläimet ovat silti edelleen hänen intohimonsa. Helsingin keskustassa asuva Punkka kertoo, että ei voi kuvausmatkalta palattuaan pysytellä pitkään kaupungissa.

”Minun on vaikea olla reissun jälkeen paria päivää kauemmin Helsingissä. Johonkin luontoon on päästävä. Luonto on oikeastaan kaikki elämässäni, koska olen siellä joka päivä.”

Suhde luontoon on kehittynyt vuosien saatossa lujaksi ja läheiseksi. Nuorena Punkka saattoi pelätä pimeää metsää. Nykyisin hän kokee olevansa osa sitä – pimeässäkin. Metsässä liikkumisen suoma vapaus tuntuu hienolta.

Kohtaamiset eläinten kanssa eivät liioin pelota. Tietämättömyys on tosin joskus johtanut hänet vaarallisiinkin tilanteisiin.

”Olen joskus Norjassa yllättänyt myskihärkiä laitumella. Silloin piti poistua aika nopeasti paikalta.”

Suomen luonnossa elävät pedot kuten susi ja karhu eivät sen sijaan tunnu uhkaavilta.

”Päinvastoin. On hienoa, kun niitä näkee.”

Punkka on kuvannut karhuja, mutta susi on toistaiseksi väistänyt häntä. Suden kuvaaminen on tällä hetkellä hanke, joka Punkalla on suunnittelupöydällä. Hän on käynyt muutamia kertoja Itä-Suomessa kuvauskojuilla, mutta ei ole vielä onnistunut näkemään ainoatakaan sutta.

Toisin kuin kettua, sutta Punkka ei edes yritä lähestyä. Hän haluaa tehdä eron villin luonnon ja kaupunkiympäristössä elävien eläinten välille.

”Kaupungissa asuvan ketun tottuminen läsnäolooni ei vaikuta sen selviytymiseen luonnossa. Villieläimet ovat eri asia. Ei sutta kannata totuttaa ihmiseen.”

Punkan mukaan suurpedot kuten susi, karhu, ahma ja ilves ovat kaukaa kuvattavia kohteita. Silti hän tahtoo kuvata niitä tavalla, joka tuo jotain uutta paljon kuvattuihin kohteisiin.

”Ilveksen kuvaaminen on itselläni ehkä suurin unelma, mutta en halua kuvata sitä piilokojusta haaskalta. Jotain uutta pitäisi keksiä.”

Kohteille täytyy kuitenkin antaa arvoa sellaisina kuin ne ovat. Kettu ja orava ovat tottuneet ihmiseen, varsinkin Punkkaan.

Sudet ja ilvekset taas ovat villejä ja arkoja.

Se on hyväksyttävä, sillä Punkan työssä luonto on etusijalla.

Lue lisää

Upea kuva iltahetkestä: "Ihmettelin, kun menevät niin rauhassa" – tamperelainen Pentti Viljanen pääsi todistamaan hirviperheen ja joutsenten yhteisuintia

Filmikuvaus elää uutta tulemistaan parikymppisten harrastajien ansiosta – ”Filmikuvauksessa on pakko olla harkitseva ja keskittyä siihen, mitä tekee”

Vuoden Luontokuvaksi nousi Petri Pietiläisen klassinen lintukuva tuoreella otteella

Video: Luontokuvaaja esittelee yhden lempimetsistään – Heikki Willamon ura alkoi eläimistä, joita juuri kukaan ei ollut kuvannut