Ihmiset & kulttuuri

Karjarannan unelmatehdas tupsahti vanhalle teollisuusalueelle

Ihmiset & kulttuuri 01.07.2018 Pori

Porin asuntomessuilla voi ihmetellä paitsi rakentamisen uusimpia tuulia, myös kaupunkiympäristön evoluutiota.


Asuntomessujen portit avautuvat heinäkuun ensimmäisenä perjantaina Porin Karjarannassa. Projektipäällikkö Kari-Matti Haapala esittelee Kokemäenjoen ylittävää uutta kävelysiltaa, joka yhdistää Karjarannan Hevosluotoon.

Rakentamisen äänet paukkuvat, sadettimet suhisevat pihanurmikoilla ja istutuksia viimeistellään tohinalla Porin asuntomessualueella Karjarannassa. H-hetkeen on vielä tovi aikaa.

Messujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala harppoo uudella asuinalueella levollisin mielin. Hän on vakuuttunut siitä, että kaikki on määräaikana reilassa, vaikka pitkäksi venähtänyt talvi ja ennätyskuiva alkukesä ovat pitäneet rakentajia viime kuukausina tiukoilla.

"Nyt ollaan ihan loppusuoralla. Isot asiat on tehty – kohta avataan portit."

Pori on viimeaikaisissa imagokampanjoissaan profiloitunut outouden tyyssijana, ja samaan sarjaan mahtunee hyvin tämän kesän asuntomessujen paikan valinta. Moni hieraisi silmiään, kun messutalojen rakennuspaikka julkistettiin: Karjaranta.

Jos Pori tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina, niin Karjaranta on yksi sen perinteisimmistä teollisuusalueista. Kaikkea muuta kuin luksuskaupunginosa, jonne vauras väki rakentaa villojaan ja porealtaitaan. Mutta niin vain Karjarannantien ja Kokemäenjoen väliin on nopeassa tahdissa noussut uusi asuinalue.

"Messualueella oli 12 teollisuusrakennusta, jotka purettiin pois", Haapala kertoo.

Vanhat rakennukset olivat jo parhaat päivänsä nähneitä.

"Aika pitkälti ne olivat jo tyhjillään. Teollisuus on siirtynyt kaupungin keskustasta paremmille paikoille", hän toteaa.

Vanha Karjaranta on alueella silti yhä läsnä. Edelleen käytössä olevia teollisuusrakennuksia on messualueen vieressä, ja onpahan alueen sisäänkin jätetty yksi vanha punatiilinen rakennus. Messuilla sen kohdenimi on Bunkkeri.

"Se on Shellin entinen asuin- ja autovajarakennus, joka on kunnostettu nyt asuinkäyttöön, alkuperäinen henki huomioiden. Sen kunnostamisessa on tehty valtava työ", Haapala kertoo.

Outoa tai ei, messualueen tontit ovat tehneet hyvin kauppansa.

"Taloja on myymättä yksi kappale."

Toinen asia, jota Haapalalta jatkuvasti kysytään, on pelko tulvista. Esimerkiksi viime tammikuussa tulvavaarakartoilla hehkui Porin kohdalla punaisia täpliä, kun hyydetulvat nostivat Kokemäenjokea. Ja tulvaherkkä joki virtaa aivan uusien talojen vieressä.

"Viime talven tulvien aikana vesi ei noussut ihan huoltovallinkaan korkeudelle. Hätää ei pitäisi olla, sillä tulvapadot suojaavat aluetta."

Kävijät hakevat asuntomessuilta asumisen unelmia, ja sellaisia Karjarannasta varmasti löytyy.

Jokeen asti ei tulevien asukkaiden tarvitse pulahtaa uimaan, kun pihoissa on paljuja ja saunoja. Pihat ovat melko pieniä ja isoksi osaksi muhkeilla aurinkotuoleilla varustettujen terassien peitossa.

"Mielestäni nämä eivät enää ole ihan perisuomalaisia pihoja marjapensaineen. Näissä on menty eurooppalaiseen suuntaan", Haapala arvioi.

Pihoille ei ole alueella ylenpalttisesti tilaa, koska useimmat talot ovat isoja eikä ruutukaava jousta.

"Ruutukaava on täällä tiivis. Se on asemoitu kuten vanhoissa puutalokaupunginosissa."

Alueen pienimmän omakotitalon asumispinta-ala on 80 neliötä ja suurimman 280 neliötä. Talojen kustannusarviot pihoineen vaihtelevat 300 000 eurosta 800 000 euroon.

Haapalan mielestä messualueen viehätys piilee vastakohdissa.

"Teollisuusympäristö keskellä kaupunkia muuttuu asumisen paraatipaikaksi."

Karjaranta lienee kiinnostava esimerkkikohde myös sellaisten kaupunkien päättäjille, jotka miettivät, mitä tehdä ränsistyville mutta luonnonkauniilla ja keskeisillä paikoilla sijaitseville teollisuusalueille.

Asuntomessuilla 11,5 hehtaarille on mahdutettu parikymmentä omakotitaloa, rivi- ja paritaloja, vanhusten palvelutalo, päiväkoti, leikkipuisto ja viheralueita. Messujen aikana pysäköinti- ja näyttelyalueiden virkaa toimittavat asfalttikentät muuttuvat tulevaisuudessa kerrostalotonteiksi.

Siinä porilaisilla kävi hyvä tuuri, että messut osuivat talouden noususuhdanteeseen, jolloin väki uskaltaa haaveilla remonteista ja uusista taloista.

Rakennustilastojen mukaan kerrostaloasuntojen rakentaminen on viime ja tänä vuonna käynyt Suomessa kuumana. Myös pientalojen rakentaminen on elpynyt. Ennusteiden mukaan tänä vuonna aloitetaan 8 000 omakotitalon rakennustyöt, kun alhaisimmillaan talohankkeita aloitettiin vain 6 500 vuonna 2015.

Porille ja Satakunnalle messujen toivotaan tuovan kosolti myönteistä julkisuutta.

"Pori on tapahtumakaupunki, joka on verrattoman hyvä ja edullinen paikka asua", Haapala mainostaa.

Paikalliset yritykset saavat myös näkyvyyttä, ja jo messujen rakentamisella on iso talousvaikutus.

"Talojen yhteenlaskettu arvo on lähempänä 20 miljoonaa euroa."

Heinäkuun alusta elokuun alkuun jatkuvan messurypistyksen jälkeen asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa 8. elokuuta. Pari päivää sen jälkeen projektipäällikkö Haapala pääsee viettämään pitkästä aikaa kesälomia – edelliset kesät ovet vierähtäneet tiiviisti edellisillä messupaikkakunnilla Mikkelissä ja Seinäjoella sekä omien messujen valmistelussa.

Onko rakentamiskärpänen päässyt puraisemaan?

"Sen verran kyllä, että joudun seuraavana kesänä tekemään kotona remonttia", Porin naapurissa Ulvilassa asuva Haapala myöntää.

Messutyössä mieleenpainuvin kokemus hänelle on ollut sen huomaaminen, miten erilaisia ihmiset ovat eri puolilla Suomea. Päättäväiset eteläpohjalaiset tekivät kukkulat ja järvet itse, jos sellaisia ei sattunut asuinsijoilla valmiina olemaan, ja savolaiset hurmasivat lupsakkuudellaan.

"Sitä en olisi etukäteen ikinä uskonut. Meillä on upea maa."

Asuntomessut Porissa 6.7.–5.8.2018

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT