Täydempään elämään - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Täydempään elämään

"Aivan kuin he olisivat akvaariokaloja, joille kukaan ei ole kertonut merestä."

Helsingin Sanomien kaupunkitoimittaja Lari Malmberg kertoi kolumnissaan (HS 5.7.) segregaatiotutkijalta kuulemansa kaupunkitarinan. Tositarinassa esikoispoika Timo (nimi muutettu) oli käynyt koulunsa Etelä-Helsingissä, josta hänen perheensä joutui vuokrien nousun myötä muuttamaan idän lähiöön.

Timo säilytti vanhan koulupaikkansa, kun taas nuoremmat sisarukset kävivät lähiökoulun. Timon koulupolku jatkui lukioon ja yliopistoon, kuten kaikilla Timon koulukavereilla ja heidän vanhemmillaan. Timon sisarukset päätyivät ammattikouluun, kuten kaikki heidän kaverinsa ja heidän vanhempansa aikoinaan.

Malmberg korosti kolumnissaan, että alueiden ja koulutusasteiden arvottamisen sijaan, tärkeämpää on kiinnittää huomio ympäristön asenteiden vaikutukseen lasten haaveisiin ja kykyyn kuvitella tulevaisuuttaan.

Malmbergin kolumni koskettaa ristiriitaa, jonka äärelle joudun usein vankien kanssa keskustellessani. Usein edessäni istuu rikollisella elämänuralla oleva mies, jossa näen potentiaalin paljon parempaan.

Huumekauppiaan, velanperijän, narkkarin, namusedän tai rattijuopon ura ei ole se johon ihmisen tulisi tyytyä. Ei itsensä eikä yhteiskunnan näkökulmasta katseltuna.

Hämmentävää on, ettei näillä miehillä ole kykyä nähdä itseään muunlaisella elämän polulla. He kertovat, että elämä ei olisi voinut mennä toisin. Näiltä miehiltä puuttuu kyky unelmoida. Aivan kuin he olisivat akvaariokaloja, joille kukaan ei ole kertonut merestä.

Edellä esitetyn ristiriidan ratkaisu ei löydy lääketieteen, terapian tai ekonomian keinoin. Väitän, että mahdollinen ratkaisu on kasvatuksellinen, tarkemmin sanottuna sosiaalipedagoginen. Yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkoa kasvatuksen keinoin; innostamalla ihmisiä ottamaan vastuu oman elämänsä kehittämisestä, lisäämällä tiedostamista, kykyä kriittiseen ajatteluun ja yhteisölliseen toimintaan.

Yksilöiden elämän tarpeet kytkeytyvät aina yhteisöön ja yhteisö vaikuttaa yksilöihin. Kun oma tila ja yhteys toisiin tiedostetaan, voidaan aloittaa muutosprosessi kohti parempaa, täydempää elämää.

Lue lisää

Miksi me suomalaiset valitamme pimeästä ja synkästä vuodenajasta, kun toisella puolella vuotta meillä on kaikki tämä valo ja väri?

"Olen kuin laitumelle päässyt varsa, iloinen ja onnellinen. Ja työ maistaa kuin nuoret potut" – Muutamaan lauseeseen voi mahtua koko alkukesän ihanuus

Kuoleman kintereillä on helppo havahtua oman elämän todellisuuteen

Äideiltä ja isoäideiltä ei vaadita tahratonta sydäntä tai erityisiä näkyjä