Ihmiset & kulttuuri

Vuoden kalastusoppaan retkillä ei mennä saaliinhimon sokaisemana – tärkeämpää saada onnistumisia, jotka kantavat arjessa

Ihmiset & kulttuuri 16.07.2018

Otto Blomqvistilla on asiakkaina lapsia ja nuoria, joille muut asiat painavat puntarissa enemmän kuin mahtisaalis. Kalaretkillä aikuisistakin avautuu uusia puolia.


Carolina Husu
Vuoden 2018 kalastusopas Otto Blomqvist on intohimoinen kalastaja vapaa-ajallakin.

Otto Blomqvist on kalastusopas, jonka asiakaskirjo on kenties Suomen suurin. Tavallisten kotimaisten ja ulkomaisten kalastusmatkailijoiden lisäksi hänen asiakkaanaan voi olla esimerkiksi lastensuojelulaitos, erityiskoulu tai perhe.

"Olen tuotteistanut kasvatukselliset kalastusohjelmapalvelut yksityisenä toimijana ensimmäisenä Suomessa nimenomaan lapsille ja nuorille, heidän perheilleen ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille", hän summaa, mistä hänen yrityksessään on kyse.

Blomqvistin työ ei todellakaan ole sitä, että heitetään virvelit auton perälle ja karautetaan joelle. Kalastusretket vaativat tarkkaa suunnittelua, jossa hän hyödyntää sekä sosiaalialan että kalastusoppaan osaamistaan. Tärkeintä hänelle on tuottaa onnistumisen kokemuksia.

Aluksi selvitetään, millainen on lapsen tai nuoren historia luonnossa toimimisessa. Jotta kokemuksesta voi tulla onnistunut, turvallisuusasiat täytyy myös olla huolellisesti hoidettu, hän painottaa.

Toisinaan eräily voi olla täysin uusi maailma lapselle. Blomqvistille on jäänyt eräs kerta mieleen. Hän vei kalaan lastensuojelulaitoksessa varttuneen lapsen, joka ei ollut aiemmin käynyt virtaavan veden äärellä.

"Vietiinkin takaisin autoon virvelit ja onget ja ruvettiin tutustumaan veteen elementtinä, ja se oli hänelle onnistumisen kokemus, jonka hän todennäköisesti muistoissa kantaa," Blomqvist kertoo.

Onnistumisen kokemuksella ei siis tarkoiteta sitä, että joku olisi käynyt etukäteen kiinnittämässä kalan koukkuun, vaan se voi olla jokin aikuiselle vähäpätöiseltäkin tuntuva asia: nuotion sytyttäminen tai uskaltautuminen kahluuhousuissa virtaavaan veteen. Blomqvistin kokemuksen mukaan mieleen jäävät asiat ovat yleensä muita kuin se, kuinka paljon tai miten isoja kaloja tuli.

Mutta toki, kun kalaretkelle lähdetään, niin tavoite on saada kala.

"Teen kaikkeni, että kala tulee. Sillä, että onko kala pieni särki vai kymmenen kilon hauki, ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä että on hyvä porukka, mukava mieli, ollaan luonnossa ja tulee se kokemus, että onnistuin", Blomqvist kertoo. "Kyllä sen aistii, olenko osannut tehdä tämän oikein, jäikö tämä mieleen vai ei."

Onnistumiset eivät vielä itsessään riitä, vaan tärkeää on, että niistä muistutetaan myöhemmin. Tällä tavalla ne siirtyvät voimavaraksi lapsen tai nuoren arkeen, kun on vaikeaa.

Tarvitaan siis vielä arjessa toimiva aikuinen, joka muistuttaa lapselle, että hei, sä olet onnistuja, Blomqvist kertoo. Se myös avaa uusia näkökulmia nuorelle, kun häntä ei aina nähdä passiivisena vetelehtijänä tai kylillä syljeskelijänä vaan esimerkiksi yhteenpuhaltajana ja onnistujana.

Toiminta rakentuu kahden kantavan elementin varaan. Ensinnäkin Blomqvistin kalastusretkillä on yhteistä tekemistä, kuulutaan yhteisöön. Mukana on koko ajan luotettava aikuinen, ja turvallisessa ympäristössä avautuu mahdollisuus elämyksiin ja onnistumisen kokemuksiin.

Toinen seikka on luonto itse, jonka hoitava vaikutus on monin tutkimuksin todistettu. Tokikaan kalastusretket eivät sovellu ainoana hoitomuotona, vaan toisten hoitomuotojen rinnalla. Blomqvist kertoo.

Blomqvist on toiminut päätoimisesti viimeiset 10 vuotta nuorisotyössä ja lastensuojelussa. Viimeksi hän oli töissä Tampereen SOS-lapsikylässä perhehoidon ohjaajana. Työhön kuului tapaamisia lasten ja heidän biologisten vanhempiensa kanssa. Mukaan mahtui myös haastavia tapaamisia.

Hän huomasi, että kun ottaa mukaan luonnon ja siellä toimimisen, tapaamiset eivät olleet niin ahdistavia kuin huoneissa järjestetyt. "Luonnossa ei ole seiniä, ja aistimme heräävät. Ja kun on yhteistä toimintaa, vaikka kalastusta tai nuotion sytyttämistä, niin kaikki huomio keskittyy siihen, että lapsi onnistuu".

Negatiivinen puhe työntekijää tai lapsen sijaisvanhempaa kohtaan jäi taka-alalle lapsen onnistumisen takaamiseksi. "Ne on niitä kaikkein säväyttävimpiä fiiliksiä, että vitsi, olen tehnyt jotain oikeasti merkittävää", Blomqvist kertoo.

Häntä ei ole enää moneen vuoteen yllättänyt se, että nuorissa nähdään uusia puolia, kun mennään ulos luontoon. Kaikkein mielenkiintoisinta hänen mielestä on, kuinka aikuiset oivaltavat toisissaan uusia puolia, kun tavanomaiset roolit muuttuvat. Lapsi taas huomaa muuttuneen aikuisen. "Ravistellaan vähän rooleja ja katsotaan toisiamme ihmisinä."

Paljon toistellun hokeman mukaan työ ja harrastus täytyisi pitää erillään. Se ei kuitenkaan päde Blomqvistin kohdalla. Hän kalastaa mielellään myös vapaa-aikanaan. Ensimmäiset kalamuistot hänellä on jo varhaislapsuudesta, jolloin hän narrasi mato-ongella ja virvelillä kaloja isoveljiensä kanssa laiturilta.

Kalastuskipinä roihahti kuitenkin vasta vähän vanhempana, omalla lähijoella kavereiden kanssa. "Muun muassa 18-vuotissynttärit ja kaikki sellaiset on vietetty koskella, joella tai järvellä."

Opiskellessaan nuoriso ja vapaa-ajan ohjaajaksi Blomqvist kuuli, että on olemassa kalastusoppaan ammattitutkinto. Se jäi hänen mieleensä kytemään ja parin kolmen vuoden päästä hän löysi itsensä opiskelemassa tutkintoa työn ohella.

Opiskeluiden lomassa hänelle heräsi yritysidea; joka yhdistää hänen rakkaan harrastuksensa kalastuksen ja kasvatus- ja sosiaalialan. Liikeidea kypsyi vuosia, ja ennen yrityksen perustamista Blomqvist päätti, että oli vielä hankittava lisää oppia. Hän luki itsensä yhteisöpedagogiksi.

Kalastukseen yhdistyy monta hänelle mieluista asiaa: luonto, jännitys sekä kädentaitojen hyödyntäminen perhosidonnassa. Ja tietenkin sosiaalinen puoli ja kalastuksen yhteisöllisyys ovat myös tärkeitä.

Blomqvist muutti Pälkäneelle neljä vuotta sitten, koska hänen kihlattunsa suku on sieltä kotoisin. Hän on kotiutunut sinne hyvin ja kehuu alueen mahdollisuuksia kalastusmatkailussa. Työelämässä hän on juuri avannut uuden lehden ja aloittanut päivätyön kalastustarvikeyrityksessä.

Hänen yrityksensä Fantasy Fishing on myös sivutoimisesti toiminnassa ja sen parissa työskentely tuntuu edelleen omalta. "Ei tarvitse kertaakaan miettiä, että onkohan tämä kalastus oikea työkalu minulle."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT