Ihmiset & kulttuuri

Maailman suurimmat ruoka-alan messut ovat puolen vuoden päästä – Suomi-osaston tuottajalla on täysi tohina päällä

Ihmiset & kulttuuri 17.08.2018

Suomi on kumppanuusmaa ensi tammikuussa järjestettävillä Grüne Woche -messuilla. MTK on valinnut Maarit Kaasisen Suomen osaston tuottajaksi.


Carolina Husu
Tuottaja Maarit Kaasinen on innoissaan Suomen näkyvyydestä Grüne Wochessa. ”Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka on saanut tämän kunnian ja tulee saamaan mediahuomion sekä Suomessa ja Saksassa.”

Grüne Woche -messut ovat ensi tammikuussa. Juuri nyt on kuitenkin messutuottajalla täysi tohina päällä, Maarit ­Kaasinen sanoo. Hän on vetänyt MTK:n kuusihenkistä messutiimiä kesäkuusta saakka. ”Meillä hyvä tiimi, jonka kanssa saamme paljon aikaan yhdessä”, Kaasinen kertoo.

Kaikki on vielä hyvin salamyhkäistä, koska parhaillaan neuvotellaan ja allekirjoitellaan sopimuksia. Kaasinen varoo kertomasta liikoja, mutta jotain voidaan silti jo paljastaa: ”Sitä ongelmaa ei tule ainakaan, ettei ole saatu näyttelypaikkoja myytyä.”

Kaasinen kertoo, että yrityksiä on paljon ja maakunnat ovat vahvasti mukana. Suomesta on lähtenyt mukaan monen kokoisia yrityksiä, mutta valtaosa on joko pieniä tai keskisuuria. ”Nämä ovat kuluttajamessut, joten keskisuuria yrityksiä siellä on enimmäkseen.”

Kaasinen on kiertänyt messuilta messuille yli kolmenkymmenen vuoden ajan lähinnä ulkomailla. Hän on organisoinut kaikkea puolustusmessuista lääkealan messuihin. ”Vedän messuosastot avaimet käteen -periaatteella alusta loppuun aivan laidasta laitaan.”

Messutuottajan työ on projektiluontoista. Sitä ei voi tehdä kuten toimistotyötä, Kaasinen kertoo. Kun tilanne vaatii, on oltava tavoitettavissa, ja nyt eletään juuri sitä aikaa. Välillä Kaasinen tekee pitkiä päiviä ja välillä hän ottaa omaa aikaa.

Vaikka työpäivät venyvät toisinaan, se on myös työn suola. ”En ikinä pystyisi tekemään kahdeksasta neljään toimistotyötä, jossa on aina samat rutiinit. Se juuri kiehtoo, kun ei koskaan tiedä, minkälainen päivä on edessä.

Maailmalla vietetyt vuodet eivät ole vieneet pois Kaasisen hiuksenhienosti itämurteisiin viettävää puhetapaa. Kaasinen syntyi Tohmajärvellä ja muutti pian ylioppilasmerkonomiksi valmistuttuaan Singaporeen. Siellä hän töiden ohella suoritti markkinoinnin kursseja. Sen jälkeen hän asui Lontoossa. Saksassa hän viihtyi kuutisen vuotta. Välillä hän palasi hetkeksi Suomeen.

Myös messutyö on vaatinut matkustamista. Enimmillään Kaasiselle on kertynyt pari­sataa matkapäivää vuodessa. Sitä aikaa ei nykyään ole ikävä.

Kulkeminen messujen perässä johti kiireisimmillään siihen, että palattuaan kotiin Singaporesta hän nappasi valmiiksi pakatun matkalaukun kotoaan ennen kuin seuraavana päivänä suuntasi pallon toiselle puolelle Chileen. ”Tämähän on nyt mukava projekti. Ollaan vain Suomessa, maakunnissa ja Berliinissä.”

Saksassa asuttujen vuosien ansiosta Grüne Woche ja saksalaiset ovat Kaasiselle hyvin tuttuja. Moni asia on ehtinyt muuttua messualalla hänen uransa aikana. Ennen kännyköiden, netin ja edes faksin yleistymistä käytettiin yhteydenpitoon telexiä.

”Se oli sellainen jumalaton masiina, joka pyöritti rullaa. Kone rumpsutti yön aikana arkki­kaupalla paperia, jota sitten aamulla tutkailtiin ja revittiin”, Kaasinen kertoo. Matkustaminenkin oli tuolloin kovin erilaista, kun koko ajan ei pystynyt olemaan tavoitettavissa.

”Olin antanut faksinumeron hotelliin, ja asiakkaan faksi oli aina odottamassa oven alla”, Kaasinen muistelee. ”Välillä oli ikävää kun ei saanut ketään kiinni, mutta nythän tämä on toinen äärilaita.” Sähköpostia satelee joka vuorokauden aikaan ja puhelin pirisee.

Miten sitten hyvät messuosastot syntyvät? ”Kaiken a ja o on hyvä suunnitelma ja toimiva pohjakuva”, Kaasinen kertoo.

Suomelle on Berliinissä omistettu hallitilaa 1 600 neliömetriä, joista noin tuhanteen rakennetaan. Mukana Suomen osaston suunnitteluissa ovat myös messurakentaja ja mainostoimisto Hasan & Partners.

Ensi tammikuussa järjestettävillä messuilla vierailee vuosittain 400 000 kävijää. Vaikka messut ovat kuluttajamessut, myös ammattilaisia vierailee niillä. Kaasisen mukaan visuaalinen ilme on todella tärkeä Grüne Wochessa.

Suomalainen ruoka, alkoholi- ja puutuotteet sekä matkailu ovat ensi vuonna näkyvästi esillä. Lisäksi maakunnat ovat hyvin edustettuina. Osastolle rakennetaan ainakin tapahtumalava, ravintola-alue ja toiseen kerrokseen VIP-alue.

Suomelle on siis luvassa hetki saksalaisissa parrasvaloissa. ”Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka on saanut tämän kunnian ja tulee saamaan mediahuomion sekä Suomessa ja Saksassa.”

Vaikka messuosaston suunnitelma on kuinka hyvä, se ei vielä riitä, vaan tärkeää on, että kaikki valmistuu ajallaan. Aikatauluissa ja päivämäärissä pitää pysyä. Kaasisen mukaan tuottajan painajainen on, jos aikataulut eivät pelitä.

Onnistumisista hänelle on mieleen jäänyt vuosien varrelta erityisesti Kirnu-paviljonki, jota hän oli toteuttamassa Shanghain maailmannäyttelyyn. Projekti vaati paljon työtä mutta sai myös paljon julkisuutta.

”Ikinä ei ole urani aikana jäänyt osasto rakentamatta. Aina se on ollut valmis, kun näyttely on avattu, mutta onhan aikoinaan tullut edellinen yö oltua osastolla, että se on saatu valmiiksi”, Kaasinen nauraa.

Aikataulupaineisen ja stressaavan työn vastapainoksi Kaasinen kertoo pitävänsä vapaata, kun siihen on mahdollisuus. Silloin hän lähtee uimaan tai kävelylle luontoon. Hän on myös kova lukemaan kirjoja. Erityisesti skandinaavista ja englantilaista jännityskirjallisuutta kuluu paljon.

Kun messuosasto on saatu tehtyä ja projekti on ohi, Kaasinen yleensä pitää vähän lomaa. Silloin hän suuntaa jonnekin etelään, eivätkä aikataulut tai suunnitelmat kuulu lomailuun.

Vielä ei ole kuitenkaan loman aika, sillä Grüne Wochessa riittää järjestelemistä. Kaasinen on juuri lähdössä maakuntakierrokselle vanhan kotiseutunsa suuntaan. Ja mikä tietenkin tärkeintä: ”Aikataulussa ollaan”, Kaasinen tuumaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit