Ihmiset & kulttuuri

Sammaleesta syntyy mielikuvitushahmoja: mörrimöykkyjä, hiisiä, peikkoja ja kakkiainen

Ihmiset & kulttuuri 27.08.2018 Juupajoki

Katriina Vuorenkivi tietää, kuinka luonnonmateriaalit taipuvat pihan koristajiksi. Juupajoen rotkolaaksossa tervehtii kulkijaa sammalkansa.


Sanne Katainen
Lähes 2,5 metriä korkea omakuvaksi rakennettu sammalhahmo seisoi alun perin Katriina Vuorikiven pihassa, mutta muodonmuutoksen jälkeen se siirtyi istumaan Juupajoen rotkoon.
Lähes 2,5 metriä korkea omakuvaksi rakennettu sammalhahmo seisoi alun perin Katriina Vuorikiven pihassa, mutta muodonmuutoksen jälkeen se siirtyi istumaan Juupajoen rotkoon.
Sanne Katainen
"Morsian" ei ole erityisen hyvällä tuulella, kun sulhoa ei näy eikä kuulu.
Sanne Katainen
Peikkotyttö on lähdössä kouluun.
Peikkotyttö on lähdössä kouluun.

Kun sukeltaa Juupajoen keskustan tuntumassa sijaitsevaan rotkolaaksoon, kohtaa hiljaa kulkijoita tutkailevia sammalhahmoja. Luonnonsuojelualueen metsä on kuin Ronja Ryövärintyttärestä. Se on koti muun muassa vesihiisille, peikoille, mörrimöykyille ja kakkiaiselle.

Sammalhahmot ovat Katriina Vuorikiven käsialaa. "Olen aina tykännyt metsästä. Sammaleen tuoksukin on ihanaa."

Syksyllä sammal on parhaimmillaan, Vuorikivi kertoo.

"Odotan, että tulee vesisateet. Silloin sammal herää henkiin."

Joka viikko on Vuorikivi tehnyt kuluneen kesän aikana uuden, mielikuvituksekkaan sammalteoksen Juupajoen rotkoon. Kiinnostuneita bongaajia on riittänyt, ja erityisesti lapsiin ne ovat tehneet vaikutuksen.

Vuorikivi on myös pitänyt kursseja luonnonmateriaaleilla askartelusta, joissa käydään läpi materiaalien sommittelua, värien ja tekstuurien vaikutusta sekä teosten säilyttämistä ja kierrättämistä.

Kuluva kesä on ollut raju myös sammalteoksille. "Nämähän eivät ole pitkäaikaisia varsinkaan ulkotiloissa, koska säät ja varsinkin auringon UV-säteily syövät värit ja haperruttavat. Sisätiloissa ne säilyttävät värinsä kauemmin.

"Kierrätys on osa sammalhahmojen olemusta. Kehikko tehdään esimerkiksi rautalangasta ja kanaverkosta, ja sitä voi muotoilla lähes loputtomasti uuteen uskoon. "Otan vanhan pohjan ja pistän siihen uuden kerroksen päälle ja vähän muuntelen. Sitten on taas uusi teos."

Kursseilla käsitellään myös jokamiehenoikeuksia. Metsästä saa kerätä maahan pudonneita kuivia risuja ja käpyjä, mutta sammalta tai jäkälää ei saa ilman maanomistajan lupaa.

Sammal materiaalina tuli Vuorikivelle tutuksi, kun hän opiskeli floristiksi. Hän on koulutukseltaan myös puutarhuri ja puistomestari. Aikaisemmin hän on tehnyt sammaleesta esimerkiksi hevosia Orivedelle liikenneympyrään.

Tällä hetkellä hän opiskelee markkinointiviestintää ja työskentelee Juupajoen kuntamarkkinoinnissa. Uudessa pestissään hän hoksasi valjastaa osaamisensa kuntamarkkinoinnin käyttöön. Sammalhahmot ovat matkustelleet edustamassa myös messuilla.

Vuorikiven pihasta löytyy yleensä aina luonnonmateriaaleista tehtyjä teoksia. "Välillä tulee pakottava tarve, että jotain pitää tehdä", hän kertoo. Tällä hetkellä piha on kuitenkin tyhjä asukkaista, koska kaikki ovat muuttaneet Juupajoen rotkolle.

Hän myös kannustaa kuntalaisia koristamaan pihaansa. Viime syksynä hän ideoi Juupajokelaisille syys- ja talvikoristeluhaasteen, joka uusitaan myös tänä vuonna. "Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vaikeammaksi minulle tulee tämä pimeä aika. Pitää keksiä aina jotain piristystä."