Ihmiset & kulttuuri

Video: Tankotanssi onnistuu myös heinäladossa – tanssijatähti Henriikka Roo viihtyy kesäisin heinähommissa

Ihmiset & kulttuuri 29.08.2018 Merikarvia

Tankotanssi on raskas laji, joka edellyttää korkeaa kipukynnystä. Suomen paras tankotanssija Henriikka Roo harjoittaa lajia työkseen, eikä pelkää myöskään sotkea käsiään maatilan töissä.


Sanne Katainen
Henriikka Roo esiintyy monenlaisissa tilaisuuksissa ympäri vuoden, mutta osallistuu kesäisin myös maatilan töihin. Tangolla kieppuminen vaatii kovaa treeniä. Tanko kulkeutuu kätevästi mukana ja treenaaminen onnistuu heinäladossakin.
Henriikka Roo esiintyy monenlaisissa tilaisuuksissa ympäri vuoden, mutta osallistuu kesäisin myös maatilan töihin. Tangolla kieppuminen vaatii kovaa treeniä. Tanko kulkeutuu kätevästi mukana ja treenaaminen onnistuu heinäladossakin.
Sanne Katainen
Tankotanssijalta vaaditaan samanaikaisesti muun muassa voimaa, kestävyyttä, kehonhallintaa ja notkeutta. Henriikka Roo kertoo, että heinähommat ovat myös hyvää, vaikkakin hieman erilaista treeniä.
Tankotanssijalta vaaditaan samanaikaisesti muun muassa voimaa, kestävyyttä, kehonhallintaa ja notkeutta. Henriikka Roo kertoo, että heinähommat ovat myös hyvää, vaikkakin hieman erilaista treeniä.
Sanne Katainen
Henriikka Roo pääsi finaaliin vuoden 2011 Talent Suomi -kilpailussa, jonka jälkeen hänelle on sadellut runsaasti keikkapyyntöjä. Hän on voittanut tankotanssissa Suomen ja Pohjois-Euroopan mestaruudet.
Henriikka Roo pääsi finaaliin vuoden 2011 Talent Suomi -kilpailussa, jonka jälkeen hänelle on sadellut runsaasti keikkapyyntöjä. Hän on voittanut tankotanssissa Suomen ja Pohjois-Euroopan mestaruudet.
Sanne Katainen
Henriikka Roo asuu Tampereella, mutta viihtyy kesäisin serkkunsa maatilalla Merikarvialla. Hän osallistuu mielellään erilaisiin töihin.
Henriikka Roo asuu Tampereella, mutta viihtyy kesäisin serkkunsa maatilalla Merikarvialla. Hän osallistuu mielellään erilaisiin töihin.

Suomen valovoimaisin tankotanssija Henriikka Roo, oikealta nimeltään Henriikka Rinne, harjoittaa tankotanssia työkseen.

Henriikka Roo on 32-vuotias ja asuu Tampereella. Tilaisuuden tullen hän tasapainottaa arkeaan osallistumalla maatilan töihin serkkunsa Anne-Mari Tarkkion tilalla Merikarvialla.

"Olen viettänyt lapsuudessani kesät maalla ja arvostan maaseutua suunnattomasti. Tänne on mukava paeta välillä hektistä yksityisyrittäjän arkea", Henriikka Roo kertoo.

"Vaikka elämä maallakin on kiireistä erityisesti kesäaikaan, tämä on kuitenkin erilaista elämää, kuin mihin kaupungissa asuessani olen tottunut."

Suurelle yleisölle Henriikka Roo tuli tunnetuksi vuoden 2011 Talent Suomi -kilpailusta, jossa hän pääsi aina finaaliin asti.

"Tuon kilpailun jälkeen keikkapyyntöjä on tullut jatkuvasti enemmän ja enemmän."

"Esiinnyn monenlaisissa tilaisuuksissa, kuten hienoissa gaaloissa, yritysten pikkujouluissa, häissä sekä myös lasten tapahtumissa."

Esiintymisten lisäksi tankotanssija kouluttaa lajia sekä lapsille että aikuisille kisavalmennettaville. Nainen on voittanut tankotanssissa sekä Suomen että Pohjois-Euroopan mestaruudet.

Henriikka Roo on tyytyväinen siihen, että hänen Talent-esiintymisensä myötä ihmisten yleinen suhtautuminen tankotanssia kohtaan muuttui voimakkaasti.

"Tankotanssi on aiemmin mielletty varsin seksistiseksi lajiksi. Tankotanssitanko ja strippaustanko on monesti käsitetty yhtenä ja samana asiana."

Talentin tuomarit arvostivat suuresti Henriikan tavoitetta tuoda lajin tuntemattomat piirteet esiin.

"Tankotanssi voi tyylillisesti olla yhtä monipuolinen laji kuin tanssi ilman tankoa. Vaikutteita voi ottaa vaikka baletista tai voimistelusta."

Henriikka Roon mukaan tankotanssijat pukeutuvat pieniin ja paljastaviin vaatteisiin, mikä osaltaan levittää lajista eroottisia mielikuvia.

Hänen mukaansa vähäisen vaatetuksen syy on yksinkertaisesti se, että paljaalla iholla tangosta saa parhaan otteen.

Pitkälahkeisilla vaatteilla tangosta on miltei mahdoton saada pitävää otetta.

Laji edellyttää myös riittävää kipukynnystä. Monelle aloittelevalle tanssijalle tulee yllätyksenä se, miten kivuliasta on pitää tangosta kiinni pelkästään paljailla reisillä.

"Kyllä siihen lopulta tottuu, kun iho hieman karaistuu."

Henriikka Roon serkku Anne-Mari Tarkkio kasvattaa tilallaan lypsykarjaa sekä tuottaa kuivaheinää myyntiin hevosille ja pieneläimille.

Henriikka Roo osallistuu tilan töihin kesäisin, kun kalenterista löytyy tarpeeksi aikaa.

"Teen kesän aikana paljon heinätöitä, mikä käy hyvin myös treenistä. Kuivaheinäpaalien heittely on sopivan fyysistä hommaa. Myös aidan rakentelua riittää."

Maaseutu tarjoaa vastapainoa tanssijan hektiseen arkeen.

"Täällä elämä on vähän erilaista ja esimerkiksi heinätalkoissa vallitsee aina hyvä yhteishenki ja pääsee tekemään yhteistyötä isommalla porukalla yksinäisempien yrittäjähommien sijaan."

"Heinätalkoot ovat myös terapeuttista puuhaa, kun konkreettisesti näkee työn etenemisen ja kättensä jäljet, mutta kuitenkin saa olla välillä vain työntekijänä ilman vastuuta päätöksistä."

Henriikka Roo on viettänyt lapsuutensa kesät samaisella tilalla, joka oli tuolloin vielä edellisen sukupolven omistuksessa.

Hän kertoo huvittuneena, että maaseutu on jättänyt häneen ikuiset arvet.

"Ollessani seitsemänvuotias leikimme kuumana kesäpäivänä heinäladossa kavereiden kanssa, jolloin päätimme etsiä vettä viilennykseksi."

"Löysimme nurkan takaa kanistereita, joiden kuvittelin olevan täynnä vettä. Heitin sitä kasvoilleni ja pian ihmettelin, miksi kasvoja kutittaa ja ihoa kiristää."

"Kanistereissa olikin muurahaishappoa, jota käytetään nurmirehun säilöntään. Olinkin kaksi viikkoa sairaalassa sen jälkeen. Siitä jäi ikuiset jäljet otsaani. Onneksi sitä ainetta ei mennyt silmiini."

Henriikka Roo naurahtaa, että hänen tehtävänsä oli olla varoittavana esimerkkinä.

"En minä tuon ikäisenä ymmärtänyt lukea varoitustekstejä."

Henriikka Roo arvostaa suomalaista ruuantuotantoa suuresti.

"Ihmiset pärjäävät tarvittaessa ilman sirkushuveja, mutta ilman ruokaa kukaan ei pärjää."

"Maailmaan mahtuu monenlaisia kriisejä ja pidän tärkeänä, että Suomessa tuotetaan ruokaa riittävästi omalle kansalle."

Kiinnostus esiintymistä ja tankotanssia kohtaan syntyi toden teolla vuonna 2007, jolloin Henriikka Roo osallistui erilaisiin yliopiston teatterikerhon näytelmiin.

Hän opiskeli tuolloin diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa.

"Minua kiinnosti matematiikka, fysiikka ja kemia suuresti. Nykyisessä työssäni en ole tutkinnostani suuresti hyötynyt, ainakaan toistaiseksi. Aidan teossa insinöörin tietämystä on ehkä vähän tarvittu", hän naurahtaa.

Henriikka Roo suoritti yliopiston kunnialla loppuun, vaikka aktiivisen tankotanssijan arki on ollut todella kiireistä.

"Moni ihmettelee, että miksi minusta tuli diplomi-insinööri. Päätin kuitenkin suorittaa tutkinnon loppuun, vaikka tiesin urani olevan tankotanssin parissa."

Opiskelijoiden näytelmissä hän kokeili monenlaisia teatterin ja näyttelemisen osa-alueita.

Tuolloin hän päätyi kerran kieppumaan keikkapaikalla tukitolpassa. Siitä se kiinnostus lajia kohtaan lopulta alkoi.

Samana vuonna Henriikka Roo ryhtyi harrastamaan tankotanssia aktiivisesti.

Vuonna 2010 hän saavutti hopeaa lajin SM-kisoissa. Kisojen jälkeen hän päätti osallistua Talent-kilpailuun.

Henriikka Roo otti esiintymiseen vaikutteita baletista, jota hän oli harrastanut 7-vuotiaasta asti. Balettityyli auttoi murtamaan perinteisiä käsityksiä tankotanssin eroottisuudesta.

"Tankotanssi on fyysisesti haastava laji, jossa tarvitaan monipuolisesti voimaa, kestävyyttä, kehonhallintaa ja notkeutta."

Tyypillinen tankotanssiesitys kestää muutaman minuutin.

"Kropan täytyy olla kunnossa ja treenaamisen monipuolista."

Harjoitteluohjelmaan kuuluu muun muassa voimaharjoittelua sekä joogaa.

Henriikka Roo on kaikin puolin tyytyväinen siihen, että tankotanssi nähdään nykyään erilaisena lajina kuin kymmenen vuotta sitten.

Nykyään häntä pidetään Suomen parhaana tankotanssiesiintyjänä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit