Katso video: Maalaispoika vaihtaa vapaalle – Mikko Alatalo julkaisi jäähyväislevyn ja ensi keväänä hän jättää myös eduskunnan - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Katso video: Maalaispoika vaihtaa vapaalle – Mikko Alatalo julkaisi jäähyväislevyn ja ensi keväänä hän jättää myös eduskunnan

Mikko Alatalo herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Hän on aina kertonut, jos osaa jonkin asian hyvin.
Markku Vuorikari
Mikko Alatalo julkaisi syyskuussa jäähyväislevynsä Viimeinen juna. Vuonna 2003 alkanut kansanedustajan työ päättyy ensi keväänä. Keikkailua Alatalo ei kuitenkaan lopeta ja Tampereen kaupunginvaltuustossa hän istuu vuoteen 2021 saakka.

Mikko Alatalo soittaa iloisena. Ikuinen maalaispoika on otettu, että Maaseudun Tulevaisuudesta ehdotetaan haastattelun tekemistä.

Sovimme juttutuokion tulevaksi maanantaiksi, mutta Alatalo haluaa jo etukäteen lahjoittaa minulle kuunneltavaksi uusimman cd-levynsä. Tapaamme eduskuntatalon portailla, jonne kansanedustaja rientää kesken eduskunnan kyselytunnin.

Tunnustan, että olen aina pitänyt Mikko Alatalon musiikista. Tyttöystävä menettää kuitenkin hermonsa, kun soitan kotona stereoista Alatalon Viimeinen juna -levyä. Kaverit ovat nauraneet vähätellen, kun olen muistuttanut Alatalon merkityksestä suomirockin pioneerina.

Miksi herätät niin suuria tunteita puolesta ja vastaan?

"En ole koskaan pitänyt kynttilää vakan alla. Olen aina kertonut, jos osaan hyvin jonkin asian esimerkiksi senaattorina tai laulajana. Kaikkia ei voi miellyttää. Teen tasan sitä, mitä milloinkin haluan tehdä. Jos joku esimerkiksi inhoaa kantria, teen silti sitä", Alatalo vastaa hörppiessään kahvia ja karjalanpiirakkaa pikkuparlamentin kahvilassa.

Alatalo on kurkottanut urallaan moneen suuntaan lastenlauluista ja mainosralleista syväluotaaviin pop-sosiologisiin tutkielmiin suomalaisen yhteiskunnan tilasta.

Nyt on tilinpäätöksen aika, koska syyskuussa ilmestynyt Viimeinen juna on Alatalon jäähyväislevy. Oletko saanut urallasi tarpeeksi arvostusta vai pidetäänkö sinua vain kevyenä viihteen sekatyömiehenä?

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Syksyn sävel -rallien ja lastenlaulujen aika kesti vain muutaman vuoden. Rock-väki ei ymmärtänyt aikanaan Siirtomaasuomi-trilogiaa, mutta moni on tullut myöhemmin kehumaan lauluja.

”En tilannut itselleni Syksyn sävel -buumia. Se oli eräänlaista esikummelia. Pyörimme studiossa possunpunaisissa trikoissa ja lauloimme Rikoo on riskillä ruma. En minä niitä lauluja häpeä. Esimerkiksi Mika Waltari kirjoitti isoja teoksia kuten Sinuhe egyptiläisen ja teki välillä Kieku ja Kaiku -sarjakuvaa. Olemme aina huvitelleet Harri Rinteen kanssa lauluja tehdessämme.”

Viimeinen juna -levyllä on kantaaottavia lauluja maaseudusta kuten Tyhjien talojen maa ja Rankamettään, mutta harva radiokanava soittaa enää Alataloa. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat artistit on sysätty sivuun jopa radio Suomessa ja cd-levyjen myynti on romahtanut.

"Virossa ja Ruotsissa kunnioitetaan myös vanhempaa musiikkikulttuuria. Esimerkiksi Ruotsin television yhteislauluohjelmassa Allsång på Skansenissa esitellään aina joku artistilegenda. Onko Suomessa historian perspektiivin puutetta verrattuna naapurimaihin?"

67-vuotias Alatalo ei asetu enää keskustan kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

"Olen jo eläkeiässä ja haluan tehdä elämässäni vielä muutakin kuin politiikkaa."

Hän on profiloitunut eduskunnassa liikenne- ja viestintäpuolen asiantuntijana. Alatalo lobbasi esimerkiksi Tampereen läntistä ohikulkutietä keskustan eduskuntaryhmässä ja oli hankkimassa rahoitusta Pirkkalan lentokentän kakkosterminaalille.

Alatalo jää ehkä historiaan viimeisenä kansanedustajana, joka on saanut muutettua yksityistien valtiontieksi. Kysymyksessä on Pälkäneellä sijaitseva Sappeenvuorentie, jossa sijaitsee hiihtokeskus ja paljon mökkejä.

Anu Vehviläinen oli silloin liikenneministerinä ja hän suhtautui ehdotukseeni myönteisesti. Virkamiehet vastustivat ajatusta viimeiseen asti, koska jo silloin alempiasteinen tieverkosto haluttiin sysätä valtiolta tiekuntien hoidettavaksi.”

Hän käänsi myös keskustan eduskuntaryhmän kannan, jotta taiteilijoille haitallinen työsuhdetekijänoikeus saatiin torjuttua.

”Näytin Santeri Alkion kuvaa ryhmähuoneemme seinällä. Kysyin, olisitteko halunneet, että tuo kirjailija olisi menettänyt tekijäoikeutensa suurille kansainvälisille firmoille."

Alatalo organisoi MTK:n kanssa 1999 Pirkka-halliin maanviljelijöitä puolustavan Farm Aid -konsertin, jossa esiintyivät Suomen ykkösartistit kuten Kari Tapio, Joel Hallikainen ja Arja Koriseva.

"Minulle on tullut palautetta viljelijäkentältä, että ensi keväänä pitäisi järjestää Farm Aid 2. Konsertilla kiinnitettäisiin huomiota maanviljelijöiden ahdinkoon, kun huippuartistit ottaisivat kantaa puhtaan suomalaisen ruuan puolesta.

Alatalon mukaan isojen kauppaketjujen lukot on saatava auki, jotta alkutuottaja saa kohtuullisemman korvauksen työstään.

"Monet, jotka sanovat, että ruokaa saadaan muualtakin, eivät ajattele Suomen huoltovarmuutta. Meillä pitää olla kunnon viljelyselinkeino katastrofin varalle."

Kun Uudeltamaalta ja Helsingistä tulee eduskuntaan 50 kansanedustajaa, mediassa toistetaan väitettä, että Helsinki elättää muuta Suomea. Alatalon mukaan bkt:n tuotos tehdään aika paljon maakunnissa teollisuuden kautta.

"Kaupunkilaisten mielestä maalaiset joutuvat maksamaan liikkumisesta, kun maalla on niin halpa asua. Harva muistaa asumistuet. Utajärven mummokin maksaa tuotteista arvonlisäveroa, jolla rahoitetaan vuodessa yli 2,2 miljardia asumistukia. Näin nuoret ihmiset pystyvät asumaan kalliissa asunnoissa Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa."

Eduskunnassa käydään kovaa taistelua siitä, saadaanko Suomen metsiä hyödyntää. Alatalo muistuttaa, että metsät tuottavat vuodessa yli 110 miljoonaa mottia uutta puuta, josta vain noin 75 miljoonaa mottia kaadetaan. Puun kaatomääriä olisi varaa nostaa, kunhan se tehdään kestävästi ja maisemallisesti hienosti.

"EU:ssa ei tajuta sitä hienoa työtä, mitä Suomessa on tehty metsänhoidon parissa. Jyrki Katainen kertoi minulle, että Brysselissä metsien hoito ymmärretään puistojen haravointina."

Alatalo on tehnyt yhdessä ystävänsä Harri Rinteen kanssa yli 50 albumia ja 700 laulua. Sanottava on sanottu, mutta keikkailua Alatalo ei lopeta. Keikat pubeissa muuttuvat usein yhteislaulutilaisuuksiksi.

"Ihmiset laulavat mukana vanhoja biisejäni kuten Ihmisen ikävä toisen luo ja Tytöt tahtoo pitää hauskaa. Kun porukka on sopivasti kännissä, vedetään jo Känkkäränkkää ja Puuhamaata."

Alatalo ja Rinne ovat seuranneet koko uransa suurten ikäluokkien elämää. Jäähyväislevyn kappaleissa on syvyyttä ja tragiikkaa, kun kavereita kuolee ympäriltä, kodit tyhjenevät, avioeroja ja vuosikymmeniä on takana. Rakastaja yhä -kappaleessa lauletaan suuresta rakkaudesta, joka ei ole välttämättä enää niin intohimoista.

"Mutta jos esimerkiksi puoliso sairastuu, olet valmis tekemään kaiken toisen puolesta. Se on syvää rakkautta, jota nuorempana ei voi tajuta."

Mistä kansantaiteilija haaveilee elämässään? Alatalo haluaa automatkalle Yhdysvaltain keskilänteen Route 66:lle, jossa on suuret maanviljelysseudut. Myös muistelmien kirjoittaminen houkuttaa.

"Haluan kiertää edelleen keikoilla viihdyttämässä ihmisiä erityisesti suomalaisella maaseudulla. Voihan olla, että teemme Harrin kanssa vielä jotain Spotifyhin tai kokoelmavinyylin, kun täytän 70 vuotta."

Lue myös:

Kolme nopeaa kysymystä Mikko Alatalolle (MT Plus - Tilaajille)

Lue lisää

SYKEn erikoistutkija: "Vastaus koronakriisiin ei ole se, että paetaan kaupungeista ja tuotetaan hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta"

"Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti – nyt asiat on pakko nähdä uudessa valossa"

Kriisi haastaa keskittämisajattelun

Abikurssien kysyntä keskittyy kasvukeskuksiin – kurssien järjestäjät ovat huolissaan alueellisen tasa-arvon vähenemisestä