Ihmiset & kulttuuri

Pitkät työmatkat yleistyvät – joka kolmas käy työssä kotikunnan ulkopuolella

Useimmiten työmatkaliikenne suuntautuu taajamasta kaupunkiin, vain harva matkustaa työhön maaseudulle.
Jarkko Sirkiä
Marko Mäki-Hakola istuu kolme tuntia junassa lähes päivittäin. Työmatkat ovat hänelle tehokasta työaikaa.

”On uskottavampaa ajaa maaseudun asioita, kun asuu itsekin maalla”, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-­Hakola toteaa.

Hän asuu Ylöjärvellä, mutta on kulkenut jo 14 vuotta liki päivittäin töihin Helsinkiin. Mäki-Hakola taittaa työmatkansa junalla. Liikenneviraston arvion mukaan niin tekee noin 100 000 muutakin matkustajaa.

Kotikuntansa ulkopuolelle töihin matkustavien määrä kasvaa tasaisesti.

Tilastokeskus päivitti lokakuun alussa työmatkaliikennettä koskevat tilastonsa vuoden 2016 luvuilla. Niiden mukaan kotikuntansa ulkopuolella työskentelee jo liki 800 000 ihmistä.

Kotikuntansa ulkopuolelle töihin matkaavien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1987, jolloin työmatkalaisia alettiin tilastoida. Tilastossa otetaan huomioon kaikki ne, joiden työpaikka sijaitsee kotikunnan ulkopuolella.

Useimmiten työmatka suuntautuu kaupunkeihin. Liikenne kulkee kaupungista toiseen tai taajaan asutusta kunnasta kaupunkiin.

Esimerkiksi yli puolet Vantaalla työskentelevistä asuu muualla.

Kaikkiaan pääkaupunki­seudun sisäisessä työmatkaliikenteessä kotikunnan rajat ylittää runsaat 150 000 ihmistä.

Uudellamaalla kotikuntansa ulkopuolella työskentele­vien osuus on maan suurin, mikä johtuu pitkälti pääkaupunkiseudulla sijaitsevien työpaikkojen suuresta määrästä.

Vain ani harva kaupungissa asuva käy töissä maalla. Sen sijaan noin neljännes maaseudun työssäkäyvistä kulkee töihin kaupunkeihin.

Marko Mäki-Hakolan työmatkan pituus ovelta ovelle on noin 200 kilometriä suuntaansa. Päivittäin työmatkoihin kuluu aikaa runsas neljä tuntia.

Se on monesti myös päivän tehokkainta työaikaa, Mäki-­Hakola kertoo.

Aamuisin matkan voi käyttää lukien ja kirjoittaen, iltapäivisin taas esimerkiksi sähköposteihin vastaten.

Mäki-Hakola sanoo, että hänellä ei ole ollut vuosiin toimistoa. Juna ajaa hänelle saman asian.

Junalla matkustamisen ainoa huono puoli on Mäki-­Hakolan mielestä junien myöhästely.

VR:n tietojen mukaan pitkän matkan junista hieman alle 80 prosenttia saapuu perille ajallaan.

Toisin sanoen viiden päivän työviikon aikana juna myöhästyy aikataulusta keskimäärin ainakin yhtenä päivänä.

Tampereen ja Helsingin välistä junaliikennettä hidastaa entisestään pääradan kunnostus.

Myöhästymisten vasta­painona on Mäki-Hakolan mukaan kuitenkin se, että voi valita itse asuinpaikkansa.

Vapaus oman asuinpaikan valintaan näyttää kiinnostavan muitakin kuin Mäki-Hakolaa.

Tilastokeskuksen mukaan ihmiset, jotka matkustavat töihin kotikuntansa ulkopuolelle, ansaitsevat kotikunnassaan työskenteleviä enemmän.

Yhtäältä suuremman palkan perässä ollaan valmiita matkustamaan pidempiä matkoja. Toisaalta suuremmat palkat myös mahdollistavat asuinpaikan vapaamman valitsemisen.

”On hyvä, jos ihminen voi itse valita asuinpaikkansa. Se lisäisi tyytyväisyyttä koko yhteiskunnan tasolla”, Mäki-­Hakola ajattelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maatilojen kierrätyspalvelu kattaa nyt koko maan

Löytyykö nurkistasi muovia tai vaikkapa maatalouskoneiden varaosia, joista haluat eroon? Nyt se onnistuu asuinpaikastasi riippumatta, ja voit saa kaupan päälle vielä rahaakin

Helsingin päärautatieaseman tulipalon syynä Hesburger