Ihmiset & kulttuuri

"Taantuva tätiratsastaja" haluaa liikkumattomat suomalaiset harrastamaan huvikseen: "Muutos lähtee pienestä"

Luonto-Liiton tuore toiminnanjohtaja Nina Kaipio yllättyi edellisessä tehtävässään urheilumaailman sovinistisuudesta.
Jaana Kankaanpää
Maaseudulla kasvanut Nina Kaipio kertoo saaneensa kunnioittavan suhteen luontoon jo lapsuudenperintönä.

Luonto-Liiton toiminnanjohtajana aloitti syyskuussa Nina Kaipio, joka siirtyi tehtävään Ratsastajainliitosta. Mukana tuli roppakaupalla kokemusta lapsista ja nuorista mutta myös luontoharrastuksesta ja ympäristöarvoista.

”Uudessa tehtävässä haluan vahvistaa erityisesti lasten ja nuorten ääntä ja asemaa yhteis­kunnassa. Liiton kolme tärkeintä tehtävää ovat ympäristökasvatus, lasten luontoharrastuksen edistäminen ja vaikuttaminen ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin.”

Luonto-Liitto on hänen mukaansa lasten ja nuorten ympäristöjärjestö, jonka hallituksen jäseninä alle 28-vuotiaat nuoret eivät ole kiintiöpaikoilla, vaan he ovat koko toiminnan ydin.

Uusi toiminnanjohtaja haluaa vaikuttaa myös perheiden hyvinvointiin ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden harrastukseen.

”Tarkoituksena on pitää mahdollisimman matalana kynnys tulla mukaan ja edetä ympäristö­asioissa myönteiseltä pohjalta pienin askelin. Luonnon on oltava lähellä myös kaupungissa.”

Urheilumaailmasta luontoharrastus eroaa kilpasarjojen puuttumisella.

”Meillä on Suomessa valtava liikkumattomuuden ongelma. Tuntuu, että urheilussa ollaan mukana joko täysillä tai ei ollenkaan. Myös yhdessäololle ja kevyelle liikkeelle on annettava arvoa. Erilaisissa porukoissa kannattaa miettiä, synnyttääkö kova tavoitteellisuus yhteishenkeä vai sulkeeko se osan jäsenistä ulkopuolelle.”

Kilpaharrastaminen vaatii lapselta paljon aikaa ja taloudellisia satsauksia, jotka ovat sitten pois jostain muusta. Toisaalta myös intoa on arvostettava ja kilpailuvietille annettava tilaa.

Ratsastajainliiton jäsenistä noin joka kymmenes kilpaili.

”Olen itse tällainen taantuva tätiratsastaja”, Kaipio naurahtaa. Hän käy talleilla pari kertaa viikossa. ”Nautin siitä, että voin vain harrastaa. Tavoitteellisuus ahdistaisi.”

Luontoharrastuksella on merkitystä: ympäristöongelmien ratkaiseminen on koko ihmiskunnalle kohtalonkysymys. Monet lapset ja nuoret tuntevat vastuun raskaana, ja erityisesti ilmastonmuutos pelottaa.

Ensi kevään eduskuntavaalit tulevat Kaipion mukaan hyvään aikaan.

”Näihin ongelmiin on puututtava nyt. Ympäristöasiat ja erityisesti ilmastokriisi on otettava vaaleissa fokukseen. Niiden merkitystä on konkretisoitava ihmisten kulutukseen ja energian­tuotantoon.”

Kotimainen ruuantuotanto on Kaipion mielestä Suomelle valttikortti, ja Luonto-Liitolla on sitä suosivat hankintaohjeet. Lisäksi painotetaan luomua ja Reilua kauppaa.

Kaipion mielestä maatalouskeskustelussa kärjistetään helposti, osaksi tietämättömyyden takia.

”Uskon itse keskusteluissa kultaiseen keskitiehen, yhteistyöhön ja eri vaihtoehtojen aitoon pohtimiseen.”

Arkipäivässä on tärkeä nostaa esiin tekoja, joita on helppo tehdä. Jokaisella suomalaisella on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

”Ota oma vastuusi tulevista sukupolvista. Annetaan ympäristöteoille arvoa”, Kaipio linjaa.

”Muutos lähtee pienestä, eikä toisaalta kukaan voi elää absoluuttisesti oikein. Paheksuminen ja kielteisyys karkottavat eivätkä kutsu mukaan.”

Entä mitä henkilökohtaisia ympäristövalintoja tuore toiminnanjohtaja on tehnyt?

”Merkittävin ja eniten tyydytystä tuottanut valinta on varmaan omasta autosta luopuminen. Auto helpottaisi hevosharrastusta ja kauppareissuja, mutta toisaalta Suomessa on todella hyvä julkinen liikenne, jonka avulla kyllä pärjää.”

Kaipio asuu Helsingin kantakaupungissa.

”Kivihiilen käytöstä luopuminen kaupungin energiantuotannossa on tietysti tärkeä asia, mutta toisaalta Helsinki tekee monia asioita hyvin vaikkapa juuri joukkoliikenteessä.”

Kierrätys on Kaipiolle itsestään selvää, samoin krääsän välttely ja laatuun panostaminen.

”Lihansyöntiä olen vuosien varrella vähentänyt dramaattisesti. Joskus menee jauhelihaa tai vastaavaa makaronilaatikossa, jos kasvisruokaa ei ole tarjolla. Pihvejä en syö.”

Eniten syyllisyyttä Kaipio tuntee lentämisestä, vaikkakin reissaa vain Euroopan sisällä. Suomesta on muilla keinoin vaikea päästä maailmalle.

”Koin elävimmin sen, ettei materia ratkaise elämänlaatua, kun muutin vuosia sitten Helsinkiin ja asuin aluksi siskoni luona. Kaikki tavarani olivat yhdessä isossa matkalaukussa.”

”Minulla ei ollut edes asuntoa, mutta se oli silti varmaan elämäni onnellisinta aikaa.”

Kettutytöt ja mopopojat – ympäristöasiat on aikaisemmin helposti mielletty erityisesti naisten asiaksi. Kaipion mukaan sukupuolierot ovat nyt kaventuneet, ja myös pojat ovat heränneet luonnonsuojeluun.

”Koko sukupuolikysymys on vähän vanhanaikainen. Tyttö-­poika-asetelma pitää kaataa, sillä perinteiset roolit eivät sovi kaikille. Kaikilla on oltava mahdollisuus tulla mukaan toimintaan.”

Kriittisyys auktoriteetteja, esimerkiksi poliittisia päättäjiä ja suuryrityksiä kohtaan, kuuluu ympäristöaktivismiin ja nuorten aikuistumiseen ylipäänsä.

Sen sijaan urheilumaailmassa sovinistiset roolit pitävät pintansa yllättävän sitkeästi.

Kaipion mukaan ongelmia on monia. Naisen euro on kaukana miesten eurosta, esimiesasemat jakaantuvat epätasa-arvoisesti ja moni urheilujärjestöjen naistyöntekijä kertoi tehdyssä kyselyssä kokeneensa työssään seksuaalista häirintää.

”Oli pelottavaa nähdä ne tulokset. Miten on mahdollista, että näitä asioita on pidetty niin kauan pimennossa? Seksuaalisen häirintään ja muuhun kiusaamiseen on puututtava ja niitä kohtaan on oltava nollatoleranssi”, Kaipio kuvailee,

”Näyttää siltä, että hyvä veli -verkosto on vielä vahva. Kun nainen nostaa näitä asioita esille, hänet koetaan usein uhkana. Myös minulla on kokemusta tästä.”

Metoo-kampanja oli erittäin tärkeä ongelmien esiin nostamisessa. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuksia muuhunkin suoraan vaikuttamiseen.

”Ennen häirintä jäi ehkä piiloon, mutta sosiaalisessa mediassa kiusaaminenkin on mustaa valkoisella. Somesta saa helposti myös vertaistukea niiltä, joilla on samanlaisia kokemuksia. Aikaisemmin on siedetty paljon ja ajateltu, että ’näissä tapahtumissa nyt aina öykkäröidään, ei tehdä tästä mitään numeroa’.”

Tekemistä riittää niin kauan, kun naisia ei ole tasapuolisesti johtotehtävissä.

”Naiselle halutaan antaa kahvinkeittäjän rooli sen sijaan, että hän saisi ansaitsemansa paikan. Naiset voivat itsekin kyseenalaistaa kykyjään ylikriittisesti, kun yhtä pätevät miehet vain sujahtavat rooleihin.”

”Haluan omalla toiminnallani raivata tietä ja varmistaa, että tulevilla sukupolvilla on kaikilla samat mahdollisuudet.”

Lue lisää

Elokapina maalaisittain

Ainakin 190 kuollut Länsi-Euroopan tulvissa, Saksan Merkel: "Meidän on oltava nopeampia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan"

Rajut maastopalot raivoavat Länsi-Yhdysvalloissa ja Siperiassa

WWF pitää itämerennorpan metsästykseen esitettyä kiintiötä liian suurena – "Johtaisi uhanalaistumiseen"