Ihmiset & kulttuuri

Europarlamentti työskentelee päivittäin 24 kielellä – Ammattitulkilla menee viisi vuotta opetella kieli nollilta tulkkauskuntoon

Ihmiset & kulttuuri 27.11.2018

Euroopan unionissa puhujalla on oikeus saada äänensä kuuluviin omalla äidin­kielellään. Siksi Brysselissä ahertaa tuhat tulkkia.


Juha Roininen
Suomalaiset tulkit istuvat Euroopan parlamentin kokoussaleissa aina kopissa kymmenen. Tänään tulkkaamassa on Säde Viitanen.

Euroopan parlamentin kokoussalia reunustaa pitkä koppi­rivistö. Kopeissa käy kuhina, kun tulkit valmistautuvat kolmen ja puolen tunnin kokousrupeamaan.

Jokaisella EU-kielellä on oma paikkansa rivistössä ja suomalaisten tulkkien asuttaman huoneen tunnistaa luvusta kymmenen.

Yksi pitkän linjan suomalaistulkki on Säde Viitanen, jolla on kokemusta simultaanitulkkauksesta Brysselissä jo 20 vuoden ajalta. Viitanen tulkkaa EU:n lainsäädäntökoukeroita viidellä eri kielellä.

”Koskaan ei ole kahta samanlaista työpäivää, tähän ei pääse leipääntymään. Työn suola on se, että pääsee työskentelemään kaikkien aihe­piirien kanssa”, Viitanen kertoo.

Viitasen puheiden perusteella tulkin ammatti on elämän­tapa, joka ulottuu tulkkaus­kopista vapaa-ajalle.

Kokoukset kestävät pisimmillään neljä tuntia kerrallaan, ja niitä on päivittäin yhdeksästä aamulla kuuteen illalla.

Sen lisäksi tulkit opiskelevat uusia kieliä, lukevat kansainvälisiä uutisia pysyäkseen kärryillä tulkattavista teemoista ja pänttäävät seuraavien kokousten asialistoja.

Viitasen mukaan tulkin pitää olla kiinnostunut eri teemoista, koska perehtymistä aiheisiin on paljon. Kaikista puheenvuoroista pitää pystyä kertomaan kuulijalle keskeinen sisältö.

”Kokouksiin ei kävellä kylmiltään, vaan aiheisiin pitää olla perehtynyt jo etukäteen. Vaikeinta simultaanitulkin työssä on se, ettei koskaan voi olla täysin valmistautunut siihen, mitä on tulossa.”

EU-tulkin tärkein ominaisuus on stressinsietokyky ja uteliaisuus.

”Kun laittaa mikrofonin päälle, niin sitä menee ’tulkki­minään’, joka pyrkii välittämään sen, mitä puhuja sanoo. Pitää olla todella keskittynyt ja hetkessä kiinni.”

Yksi maailman suurimmista tulkkikeskittymistä sijaitsee Brysselissä. Pelkästään Euroopan parlamentissa työskentelee 270 tulkkia, joista suomalaisia on 14. Virkamiestulkkien lisäksi rekrytoidaan freelance-tulkkeja vaihteleva määrä kunkin viikon tarpeen mukaan.

Brysselissä tulkkeja on yhteensä noin tuhat: EU-parlamentin lisäksi tulkit työllistyvät muun muassa Euroopan komissioon ja neuvostoon.

Europarlamentissa on joka päivä 60 monikielistä kokousta, mikä tekee noin 5 000 kokousta vuodessa. Suurin osa niistä on parlamentin työryhmiä eli valio­kuntia.

Kaikkia kokouksia ei kuitenkaan tulkata suomeksi.

”Suomeksi tulkataan noin 20 kokousta päivässä. Parlamentissa tulkataan ne valiokunnat, joissa on suomalaisia jäseniä”, Viitanen kertoo.

Suomalaisten omassa tulkkauskopissa työskentelee kerrallaan kolme simultaanitulkkia. Tulkkien tehtävänä on kääntää puhuttu viesti toiselle kielelle.

”Tulkki on onnistunut työssään, kun sitä ei näe eikä kuule. Jos puhuja on ironinen, niin se toki voi ja pitääkin kuulua”, Viitanen selventää.

Vaikka tulkkaus on yksilö­laji, apua saa tarvittaessa vieressä istuvilta kollegoilta. Joskus kesken työrupeaman eteen voi tulla tenkkapoo.

Viitanen kertoo viimeisimmästä digitaaliteknologian kokouksestaan, jossa puhuja heitti ilmoille sanan ’raspberry pie’, joka suoraan suomennettuna tarkoittaa vadelmapiirakkaa.

Tällä kertaa kyseessä kuitenkaan ollut ei leivonta- vaan tieto­konetermi.

”Kollegat siinä vieressäni katsoivat nopeasti Googlesta, mitä raspberry pie tässä yhteydessä tarkoittaa, koska en voi sanoa mikrofoniin vadelmapiirakka vaan minun pitää kiertää ja selittää se.”

”Selvisi, että se on vehje, jolla voi opetella koodaamaan – rasp­berry pi”, Viitanen nauraa.

Tulkkauksessa ennakointi on valttia. Henkilöiden puhetyylin ja kulttuurin tunteminen auttaa huomattavasti.

”Kielet ovat erilaisia tulkattavia: esimerkiksi saksan tulkkauksessa on pakko ennakoida. Täytyy tuntea meppi, jotta tietää, tuleeko loppuun kieltosana vai ei.”

”Espanjassa taas ei voi jäädä odottamaan, koska tavaraa tulee tosi nopeaa vauhtia. Ruotsalaiset rakentavat ajatuskulun samalla tavalla kuin suomalaiset.”

Ammattitulkilla menee noin viisi vuotta uuden kielen oppimiseen. Pelkkä kielen tunteminen ei kuitenkaan riitä, vaan tulkin tulee opetella myös kieleen sidotut historialliset viitteet.

”Täytyy tuntea valtioiden historiaa tietääkseen, mitä viittauksia ihmiset viljelevät puheessaan.”

Yhdeksi suosikkiaiheekseen Viitanen nostaa maatalousteemat, joita hän pääsee tulkkaamaan säännöllisesti.

”Maatalous on mielenkiintoinen kokonaisuus. Sitä tulkatessa oppii, miten tärkeää maatalous on koko maailman ruokkimiseksi, eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille ja ilmastosta huolehtimiselle.”

Viitanen muistuttaa, että useita europarlamentin kokouksia pääsee katsomaan suomeksi tulkattuna verkossa.

”Harva tietääkään, että esimerkiksi maatalousvalio­kunnan kokousta voi seurata livenä ja kuunnella, mitä täällä päätetään liittyen suomalaiseen maatalouteen.”

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT