Ihmiset & kulttuuri

Suomalainen EU-virkamies on uhanalainen ammattilainen: "Avuksi rekrytointipulmaan voisivat olla maakohtaiset kilpailut"

Ihmiset & kulttuuri 01.12.2018 Bryssel

Useat EU-tehtäviin 90-luvulla saapunet suomalaiset jäävät pian eläkkeelle. Hakijoita pitäisi saada lisää.


Laura Kuivalahti
EU:n rekrytointiprosessit kestävät kauan ja läpipääseminen on vaikeaa.

Suomalaisia ei hae tarpeeksi Euroopan unionin virkamiestehtäviin, Suomen EU-edustusto kertoo.

Suomalaisten määrä EU:n lainsäädäntökoneistossa on aikeissa laskea merkittävästi, kun suuri osa Euroopan unionissa työskentelevistä suomalaisista jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana.

Samaan aikaan nuorten hakijoiden määrä EU-tehtäviin ei ole kasvussa.

”Koska valtaosa suomalaisista on saapunut Brysseliin unioniin liittymisen myötä, 2020-luvun puoliväliin mennessä neljännes kaikista nykyisin komissiossa työskentelevistä on jäänyt eläkkeelle”, Suomen pysyvän edustuston EU -rekrytoinneista vastaava virkamies Mikael Kekkonen kommentoi.

EU-instituutiot, joista suurimmat ovat Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto, työllistävät yhteensä noin 40 000 henkilöä. Suomalaisia EU-tehtävissä on vajaa tuhat eli noin kaksi prosenttia.

”EU-uraa tehneet suomalaiset ovat edenneet tehtävissään hyvin. Euroopan komission 35 pääjohtajasta kolme on suomalaisia. Suomalaisen henkilöstön määrä ei tule kuitenkaan pysymään lähivuosina yhtä positiivisena, jos hakijamäärää ei saada kasvatettua.”

EU:n toimielimet palkkaavat vuosittain yleisurakilpailuiden kautta runsaat sata henkilöä vakituisiin työtehtäviin.

Suomalaisten määrä urakilpailussa läpimenneiden joukossa ei päätä huimaa. Viime vuonna 20 000 hakijasta nolla suomalaista läpäisi EU-kilpailun, kun taas italialaisia on sisään päässeiden joukossa viidennes.

Kekkosen mukaan on tärkeä pitää huolta, että EU:n henkilöstössä on riittävästi kaikkien jäsenmaiden kansalaisia.

”Kaikki jäsenmaat maksavat yhteiseen budjettiin rahaa, joten on kohtuullista, että jokaisen maan kansalaiset ovat kohtuullisen hyvin edustettuina suhteessa väestöönsä.”

”Vaikka virkamiehemme työskentelevät EU:n eikä Suomen hyväksi, olisi tärkeää, että unionia koskevissa päätöksissä ymmärrettäisiin kaikkien jäsenmaiden erityisolosuhteita. Ihmiset tuovat mukanaan oman tietotaitonsa kotimaasta esimerkiksi metsätaloudesta ja puolustuskysymyksistä.”

Suomi ei ole ainoa maa, joka uhkaa jäädä instituutioissa aliedustetuksi tulevina vuosina.

Suurimmat haasteet ovat kaikilla niillä mailla, joissa virkamiesten palkkaus on kohtuullisen hyvä. Tällaisia jäsenmaita ovat Suomen lisäksi esimerkiksi Tanska, Ruotsi ja Saksa.

”EU-ura kiinnostaa eniten maissa, joissa työttömyys on korkealla tai virkamiesten palkat ovat matalat. Virkamiesuralla aloitteleva henkilö tienaa EU-tehtävissä keskimäärin 4 500 euroa kuukaudessa ja tähän laitetaan vielä päälle lisät. Romaniassa vastaava summa voi olla vain 500 euroa.”

EU-töiden profiilia pitäisi saada nostettua. Tällä hetkellä elin­ikäinen virka yhdistettynä hyviin työetuihin ei ole riittävä porkkana monelle EU-uraa harkitsevalle.

”Brysselin maine on erilainen kuin ennen. Kun ennen uraa EU:ssa pidettiin hienona juttuna, enää se ei ole sitä. Ihmiset näkevät edessään pelkkiä haasteita, kuten euro- ja maahanmuuttokriisit.”

”Suomessa elämänlaatu koetaan hyväksi ja osaavalle väelle työmarkkinat vetävät hyvin. EU:n rekrytointiprosessit kestävät kauan ja läpipääseminen on vaikeaa, joten nuoret eivät hae.”

Työvoimapulan ehkäiseminen vaatii sekä kansallista että EU-tason budjettia. Rahoituksen avulla voidaan markkinoida unionia työpaikkana, lisätä ylipistoyhteistyötä ja auttaa suomalaisia verkostoitumaan. Ongelmaa voitaisiin Kekkosen mukaan helpottaa tarjoamalla enemmän tukea ja koulutusta EU-urakilpailuihin.

Resurssit ovat kuitenkin Suomessa niukat moneen muuhun maahan verrattuna. Kekkonen toivookin, että seuraava europarlamentti ja komissio ryhtyvät toimiin ennen kuin pahimmat kauhukuvat toteutuvat.

”Avuksi rekrytointipulmaan voisivat olla maakohtaiset kilpailut. Niillä rekrytoitaisiin erityisesti jäsenmaiden kansalaisia, jotka ovat aliedustettuina tai jäämässä sellaisiksi.”

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT