Ihmiset & kulttuuri

Vuoden eteläpohjalainen kylä onnistui houkuttelemaan lapsiperheitä, mutta nyt sieltä viedään koulu

Oppilasmäärän kasvamisesta huolimatta Alajärven kaupunki on päättänyt lakkauttaa Luoma-ahon kyläkoulun ensi syksynä.
Johannes Tervo
Luoma-ahon kylätoimikunnan puheenjohtaja Sirkka Rajala (vas.) ja sihteeri Elina Försti esittelevät uuden kylätalon piirustuksia.

Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä sijaitseva Luoma-ahon kylä on onnistunut siinä, missä moni muu maaseutukylä ei: houkuttelemaan uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä.

Kunnan väki on vähentynyt noin 700 asukkaalla kymmenen viime vuoden aikana. Luoma-aho sen sijaan on saanut muutamia kymmeniä asukkaita lisää. Kyläläisiä on noin 350, mutta työpaikkoja peräti 450. 1970-luvun alusta lähtien sinne on muodostunut vahvaa alumiini- ja metalliteollisuutta.

Vireä Luoma-aho valittiinkin Etelä-Pohjanmaan vuoden 2018 kyläksi.

Juuri, kun Luoma-ahon kylän tulevaisuus näytti paremmalta kuin vuosikymmeniin, Alajärven kaupunki veti maton kyläläisten jalkojen alta: Kylän 36 oppilaan koulu päätettiin lakkauttaa ensi syksynä.

Kylälle perheineen Jyväskylästä muuttanutta Heikki Sillanpäätä päätös harmittaa.

”Kun katsoin Jyväskylässä pienten lasten kaupunkikäyttäytymistä, päätin, että meidän lapset menevät maalle kouluun. Rakennettiin talo Luoma-aholle, kun täällä oli hyvä koulu. Lakkautuspäätös on vastuuton ja typerä.”

Kyläyhdistyksen sihteeri Elina Förstin mukaan Luoma-aho on ainoa Alajärven kylä, jossa koulun oppilasmäärä on saatu käännettyä aitoon nousuun.

”Paljon on tehty sitä, että on lakkautettu ympäriltä kouluja ja nostettu jonkin koulun oppilasmäärää keinotekoisesti. Meillä oppilaita on tullut aidosti lisää kylälle muuttaneiden perheiden ansiosta.”

Luoma-aholla toivotaan, että kaupunki vielä muuttaisi päätöstään ja koulu pelastettaisiin.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Rajala syyttää kunta­päättäjiä kyläpolitikoinnista.

”Kauna ja kateus ohjaavat päätöksentekoa. Kun täältä viedään koulu, uusien perheiden houkuttelu kylälle on paljon vaikeampaa kuin nyt. Siinä häviää koko maaseutukaupunki."

Alajärven kaupungin veroprosentti oli 21,75 vuonna 2018 ja se pysyy ennallaan myös tänä vuonna. Alajärven väkiluku on 9 899.

Luoma-aho sijaitsee 13 kilometrin päässä Alajärven keskustasta. Kylä on vuosikymmenten saatossa muuttunut pienestä maatalouskylästä teolliseksi kyläkeskukseksi, jonne kuljetaan töihin kymmenien kilometrien päästä.

Kylällä on leipomo, lounasravintola, hyvinvointipalvelukeskus, kuntosali, päiväkoti, kahvila, kauppa ja parturi-kampaamo. Käytössä on talvisin hiihtoreitti ja kesäisin uima­ranta. Kyläseuran toiminta on aktiivista, ja uusi kylätalo on rakenteilla.

Mikä on kylän menestyksen salaisuus?

”Kyllä kaikki lähtee pitkäjänteisestä kylän kehittämisestä. Aktiivinen toiminta ja kehittämistyö pitävät kylän elävänä”, Försti vastaa.

Hänen mielestään parasta on, että Luoma-aholle on onnistuttu houkuttelemaan uusia asukkaita maan eri osista.

”Vuonna 2007 kaupunki kaavoitti kylään uuden Mikinpuron asuntoalueen. Nyt siellä asuu yhdeksän perhettä ja 25 lasta. Kylään on muuttanut perheitä Tampereelta, Kankaanpäästä, Kirkkonummelta ja Jyväskylästä sekä Seinäjoelta useampi perhe”, Försti kertoo.

”Asuinpaikaksi Luoma-aho on valikoitunut vireän ja elinvoimaisen mielikuvan vuoksi. Kylässä otetaan uudet asukkaat mukaan kaikkeen toimintaan.”

Lue lisää

Maaseudulla ihmisen uupumus voi päästä poikkeuksellisen pitkälle ennen kuin siihen herää, mutta toivoa on aina – "suojelemme itseämme, kun kehotamme toista piristymään"

Jyväskylän edellisten kuntavaalien ääniharava Touko Aalto näkee vaalituloksessa myös huolestuttavia piirteitä: "Alueet ja ihmiset eriytyvät toisistaan"

Romupihat eivät houkuta matkailijoita eivätkä edistä Suomi-kuvaa – maaseutumaiseman ylläpito vaatii yhteistä vaivaa

Yle uutiset: Syrjäseuduille on vaikea löytää päteviä pelastajia - samaan aikaan tehtävien määrä maaseudulla kasvaa