Ihmiset & kulttuuri

Buori Sámi Álbmotbeaivvi! Saamelaiset juhlivat kansallispäiväänsä Inarissa iloisin menoin

Ihmiset & kulttuuri 06.02.2019 Inari

Saamelaisten kansallispäivän toivotaan herättävän tietoutta alkuperäiskansasta, joka elää neljän valtion alueella.


Juha Tanhua
Helena Eskola (vas.) oli pukeutunut Utsjoen pukuun ja Piia Ruotsala-Kangasniemi 1800-luvun Enontekiön-Kautokeinon pukuun. He toivovat, että kouluissa kerrottaisiin enemmän saamelaisista ja kansan historiasta.
Helena Eskola (vas.) oli pukeutunut Utsjoen pukuun ja Piia Ruotsala-Kangasniemi 1800-luvun Enontekiön-Kautokeinon pukuun. He toivovat, että kouluissa kerrottaisiin enemmän saamelaisista ja kansan historiasta.
Juha Tanhua
Inarinsaamelaisen laulumusiikin esittäjä Anna Morottaja ihastutti yleisöä.
Inarinsaamelaisen laulumusiikin esittäjä Anna Morottaja ihastutti yleisöä.
Juha Tanhua
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee Inarin kirkonkylällä.
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee Inarin kirkonkylällä.

Saamelaiset ovat viettäneet kansallispäiväänsä 6. helmikuuta vuodesta 1992 alkaen. Suomalaiseen almanakkaan juhlapäivä pääsi vasta vuonna 2004.

Inarin Sajoksessa kansallispäivän vietto alkoi lipunnostolla. Kulttuurikeskus ja Saamelaiskäräjien asemapaikka on ollut avoinna yleisölle koko päivän ja tarjolla on ollut kumpuksia eli poronverestä ja vehnäjauhoista valmistettua saamelaista perinneruokaa.

Inarinsaamelaisen laulumusiikin elvyttäjän Anna Morottajan livde-esitys keräsi käräjäsalin täyteen.

Inarilainen Piia Ruotsala-Kangasniemi toivoo, että tietoisuus saamelaisista lisääntyisi.

"Toivomme, että suomalaiset tietäisivät ainakin sen, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka elää neljän valtion alueella."

Suomen alueella puhutaan äidinkielenä kolmea eri saamenkieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea.

Perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta harjoitetaan, mutta elämä on nykyaikaista.

Sajoksen käytävillä gáktiin eli saamenpukuun pukeutuneet pojat pelaavat älypuhelimillaan, kuten ketkä tahansa nuoret.

Koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa työskentelevä Marita Aikio toivoo, että saamelaisten turhasta eksotisoinnista päästäisiin eroon.

Hän lisäisi suomalaisten oppimateriaaleihin perustietoa alkuperäiskansasta ja sen historiasta.

"Toivoisi, että olisi päästy jo eroon kysymyksistä, kuten että asutteko kodassa", hän havainnollistaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT