Ihmiset & kulttuuri

Koijärvellä meinasi tulla turpaan – 70-vuotias Markku Länninki muistelee vihreän liikkeen kiihkeitä syntyhetkiä

Ihmiset & kulttuuri 08.02.2019

Forssalainen maanviljelysneuvos täyttää perjantaina 70 vuotta. Lihatilan isäntä on tehnyt pitkän uran MTK:ssa ja kunnallispolitiikassa keskustan edustajana.


Rami Marjamäki
Forssalainen maanviljelijä, MTK-veteraani ja kokenut kunnallispoliitikko Markku Länninki täyttää 70 vuotta. Hän on juhlapäivänä matkoilla Kap Verdellä puolisonsa Pirjo Poutasen kanssa.

Markku Länninki jätti kravattihommat MTK:ssa 65-vuotiaana, mutta talonpoika ei pääse karvoistaan. 70 vuotta täyttävä mies paiskii yhä päivittäin hommia forssalaisella emolehmätilalla poikansa kanssa.

”Minulle on kertynyt paljon saunatakkeja, mutta en ole koskaan kerinnyt eläkkeellä löhöilemään saunan jälkeen”, Länninki hymyilee.

Maatalousyhtymä Länningissä on tarkoitus tehdä lähiaikoina sukupolvenvaihdos, jolloin poika Aku Länninki ottaa täysin vetovastuun luomutilasta.

Puoliso Pirjo Poutanen huikkaa vierestä, että maatilan isännyys on elämäntapa, jolta ei jäädä eläkkeelle.

”Markku lähtee tilan hommiin kesällä seitsemän jälkeen aamusta ja tulee joskus päivällä syömään, jos ehtii. Meillä säilyy hyvät välit”, Poutanen hymyilee.

Markku Länninki toimi viisitoista vuotta MTK:n johtokunnan jäsenenä ja MTK-Hämeen puheenjohtajana. Hän myöntää, että MTK:n johtotehtävistä luopuminen oli haikeaa.

”MTK oli hieno näköalapaikka, jossa sai aina kaiken haluamansa tiedon maatalouspolitiikasta. Pääsin tekemään sellaista työtä, mistä pidin. Ilman Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoa maaseutu olisi pulassa.”

Euroopan unioniin liittyminen oli kova paikka maanviljelijöille. Länninki ymmärsi, että Suomi liittyy joka tapauksessa EU:hun. MTK sai hänen mukaansa lypsettyä mahdollisimman hyvät edut maataloudelle pistämällä hanttiin jäsenyydelle.

”Panimme vielä maatalousministeriksi Mikko Pesälän, joka oli todellinen lahkosaarnaaja. MTK:n taktiikka onnistui todella hyvin. Olisivatpa tuottajat vain tajunneet aikaisemmin investointituet ja pamauttaneet luomutuotannon käyntiin kunnolla jo 1996–1997.”

Länninki ei ole huolissaan suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta. Alan rakennekehitys on vain niin rajua, että talonpojat eivät tahdo sitä ymmärtää.

”Kun sotien jälkeen 1,5 miljoonaa lehmää tuotti Suomessa 2,4 miljardia kiloa maitoa, nyt 270 000 lehmää tuottaa saman määrän. Erityisesti pienet tilat eivät vaan yksinkertaisesti pärjää millään laskukoneella laskettuna ilman talon ulkopuolisia tuloja.”

Osuuskaupan toiminta kyrsii forssalaista isäntää. Hän ihmettelee, miten se voi olla suomalaisen tuottajan ja kuluttajan etu, että S-ryhmä menee häviämään rahansa Pietariin.

”Osuuskauppa on hylännyt huoltovarmuuden ja nuolee vain kuluttajia. Taustalla on hirveä rahanahneus kuten näissä hoivapalveluissa. Se on ihan karmeaa touhua. Mummoilta kuristetaan vessapaperista lähtien kaikki.”

Länninki on tehnyt pitkän uran myös kunnallispolitiikassa. Hän istui Forssan kaupunginvaltuustossa keskustan edustajana vuodet 1988–2017.

Kun hän lähti kunnallispolitiikkaan kolme vuosikymmentä sitten, Forssassa oli vielä 24 000 asukasta. Nyt asukasluku on enää 17 000.

Länninki kannattaa vahvasti Forssan, Humppilan, Ypäjän, Tammelan ja Jokioisten kuntaliitosta. Pienemmällä virkamiesmäärällä voitaisiin hallita 36 000 asukkaan kaupunkia Kanta-Hämeessä.

Poliittinen vääntö on ollut tehdaskaupungissa kovaa, koska SDP perustettiin Forssassa vuonna 1903 ja myös vihreiden syntysanat luotiin Koijärvellä.

Vaikka porvaripuolueet ovat voittaneet Forssassa kunnallisvaaleja, lottapatsasta ei kuntaan saatu vasemmiston vastarinnan vuoksi.

”Kyllä minua sieppasi se keskustelu. Demarit löivät niin kovaa hanttiin, että ei missään nimessä. Työväenliikkeen haju on täällä kova, vaikka erot ovat tasoittuneet”, Länninki kiihtyy.

Vihreissä häntä harmittaa puolueen vimma keskittää asutusta ja lopettaa alueellistaminen.

”Vihreät ovat opettaneet meidät talonpojat siihen, että häkkikanaloita ei saa enää olla. Kuinka ihmiset voi sitten sulloa semmoiseen kauheaan kerrostalokoppiin.”

Vihreä liike syntyi Suomessa keväällä 1979, kun luontoaktivistit protestoivat merkittävänä lintualueena pidetyn Koijärven kuivaamista. Länninki toimi tuolloin paikallisen tuottajayhdistyksen sihteerinä.

”Se oli aikamoinen pläjäys. Tämä pitäjän henkinen kantti oli silloin tosi kovilla. Ihme, että Koijärvellä ei tullut nyrkkitappelua”, hän muistelee.

Koijärven tuottajayhdistyksen puheenjohtaja erotettiin keskellä toukotöitä pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa. Hän kärysi vietyään ruokaa ja halkoja luontoaktivisteille.

Markku Länninki meinasi saada itsekin kuonoon tutuilta maanomistajilta, kun hän liikkui vahingossa Koijärvellä vihreässä päällystakissa.

Tunteet ovat jäähtyneet vuosikymmenten kuluessa. Viime kesänä Koijärven kyläyhdistys rakennutti luonnonsuojelualueelle uuden lintutornin. Länninki ja Poutanen ovat aktiivisesti mukana kylätoiminnassa.

Asiat riitelevät politiikassa, eivät ihmiset. Pariskunnalla on Forssassa ystäviä ja perhetuttuja niin demareista, vihreistä kuin kommunisteista. Huumorimiehenä Markku Länninki tulee toimeen kaikkien kanssa.

”Poliittinen väri ei tartu. Meillä on hyviä keskusteluja työväenliikkeen miesten kanssa varsinkin saunassa”, Länninki naurahtaa.

Kun Markku Länningin isä sairastui nivelreumaan heti viisivuotisen sotataipaleen jälkeen, kahdeksanvuotiaan pojan elämänuraksi sinetöity tilanpito.

”Minut pantiin heti pöllimetsään isännän oppiin, että en pääse karkaamaan Helsinkiin opiskelemaan. Maamieskoulun kävin Jokioisissa ja ensimmäisen pellon ostin jo 19-vuotiaana.”

Lihakarjatila siirtyi virallisesti Markku Länningin nimiin vuonna 1976, ja herefordeja on kasvatettu 1980-luvulta lähtien.

Maatalousyhtymä siirtyi luomutuotantoon vuonna 2010, mikä vaati paljon opettelua isältä ja pojalta. Tilalla on talvisin apuna kaksi ulkopuolista työntekijää ja kesäkausina vielä enemmän työvoimaa.

”Luomussa on tulevaisuus. Koulutetut keskiluokkaiset naiset kaupungeissa tekevät aika lailla ostopäätökset. He ovat valmiita maksamaan kaksi kertaa enemmän esimerkiksi luomumunista.”

Länninki sai kotoaan vahvat talonpoikaiset arvot, joihin kuuluu työn arvostaminen, luonnon kiertokulun ymmärtäminen ja toisten kunnioittaminen. Kirkossa käytiin muutaman kerran vuodessa ja keskusta oli itsestään selvä puoluevalinta.

”Nyt ei kannata hötkyillä. Keskusta nousee vielä, kun päästään vaalikeskusteluihin. Juha Sipilä on ohjannut hyvin Suomi-laivaa. Sitä ei voi muuksi todistaa, kun katsoo esimerkiksi työllisyyden hoitoa.”

Länninki ei ymmärrä ekonomistien huolta, että työllisyysasteen pitäisi olla nyt jo 80 prosenttia. Hänen mukaansa se ei ole mitenkään mahdollista, kun ammattiyhdistysliike lyö kalikoita rattaisiin.

Silloin kuin Länninki ei puhu politiikkaa, innokas erämies on metsällä. Koijärvellä on kova peurakanta. Kymmenen miehen metsästysporukka ampui tänä talvena yli 60 peuraa ja kahdeksan hirveä pieneltä alueelta.

70-vuotias isäntä ei juhli syntymäpäiviään, sillä hän lomailee puolisonsa kanssa Kap Verdellä.

Markku Länninki

Maanviljelijä Markku ­Länninki on syntynyt Koijärvellä 1949. Koijärvi liittyi Forssaan ­vuonna 1969.

Lounaisessa Hämeessä ­Raitoolla sijaitsevaa ­Länningin tilaa on viljelty ­1600-luvulta lähtien. Vuonna 1976 ­isännäksi siirtynyt Markku Länninki hoitaa tilaa nykyään poikansa Akun kanssa.

Herefordeja on ­kasvatettu ­tilalla jo 1980-luvulla. Herefordit ovat perinteinen pihvikarjarotu. Ne ­laiduntavat vapaina tilan mailla ­aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Luomutilalla on tällä hetkellä 260 hereford-­emolehmää.

Markku Länninki istui MTK:n johtokunnassa vuosina 1996–2012. Entinen MTK-­Etelä-Hämeen ja MTK-­Hämeen puheenjohtaja. Forssan­ ­kaupunginvaltuustossa keskustan edustajana ­1988–2017.

Perheeseen kuuluu ­avopuoliso Pirjo Poutanen. ­Ensimmäinen vaimo kuoli 2000-luvun alussa. Markku Länningillä on yhteensä kolme lasta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT