Ihmiset & kulttuuri

Ystävää tarvitaan erityisesti onnen hetkellä – "Elämässä menestymistä pidetään usein asiana, josta ei saa puhua ääneen"

Yksinäisyystutkija Niina Junttila on introvertti persoona. Hän viihtyy hyvin perheensä kanssa syrjäisellä Merimaskun saarella Varsinais-Suomessa.
Jukka Pasonen
Helmikuun 14. päivä vietetään ystävänpäivää, jonka vietto rantautui Suomeen varsin myöhään 1980-luvulla.

"Hyvä ystävä ei tuomitse, vaikka hän ei olisi välttämättä samaa mieltä kanssasi. Ystävälle voi kertoa sekä iloiset että surulliset asiat", yksinäisyystutkija Niina Junttila luonnehtii.

Iloisista uutisista on usein vaikea kertoa muille ihmisille. Elämässä menestymistä pidetään Junttilan mukaan usein asiana, josta ei saa puhua ääneen.

"Ihmisellä on tarve siihen, että joku iloitsee hänen kanssaan silloin kuin asiat menevät hyvin."

Turun yliopiston kasvatussosiologian apulaisprofessorina toimiva Junttila on kirjoittanut kirjoja sekä lasten että aikuisten yksinäisyydestä. Hänen mielestään ystävänpäivänä puhutaan liian vähän arkipäivän kaveruudesta ja ystävyydestä.

Junttila lanseeraa tällä viikolla yhdessä helsinkiläisen opiskelijan kanssa Lähdemukaan.fi-verkkosivuston. Sinne on tarkoitus koota kunnianhimoisesti yhteen kaikki materiaali, mitä Suomessa on tehty yksinäisyyden vastaisessa kamppailussa.

"Tarvitsemme asennemuutosta. Me kaikki voimme avata silmämme ja tehdä asioita, jotta Suomeen ei tulisi niin paljon yksinäisiä ihmisiä."

Junttilan mukaan yksinäisyydessä ei ole niinkään kyse ystävien määrästä vaan sisäisestä kokemuksesta. Joku on tyytyväinen siihen, että hänellä on yksi läheinen ihminen, toinen taas haluaa ympärilleen 50 kaveria.

Kun todelliset sosiaaliset suhteet eivät vastaa sitä, mitä ihminen toivoo, syntyy ahdistavana koettu yksinäisyys.

"Yksinäisillä on yli kymmenkertainen riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuuteen ja moniin muihin mielenterveyden häiriöihin. Kortisoli eli stressihormoni nousee yksinäisyyden jatkuessa."

Tutkimusten perusteella 11-13-vuotiaiden yksinäisyys on lisääntynyt viime vuosina. Jyrkimmässä nousussa Suomessa on 15-vuotiaiden yksinäisyys.

"15-vuotiaista lähes 20 prosenttia kokee olevansa usein tai todella usein yksinäisiä, mikä on ihan liian korkea luku", Junttila huokaa.

Aikuisiässä yksinäisyyden piikit osuvat nuoruuteen ja vanhuuteen. Monelle aikuiselle riittää yksi tai kaksi tärkeää ystävää, varsinkin jos töissä on kavereita ja kotona odottaa perhe.

Yksinäisyystutkija korostaa varhaiskasvatuksen suurta roolia lasten sosiaalisten taitojen oppimisessa. Junttilan mielestä subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen oli pahin mahdollinen moka, mikä lisää yksinäisyysriskiä.

"Kotona olevien työttömien vanhempien lapsilta evättiin varhaiskasvatuspaikka. Nämä lapset ovat lähtökohtaisesti suuressa riskissä syrjäytyä ja riskiä vain lisättiin sillä, että he eivät pääse olemaan toisten lasten kanssa."

Suomen eri alueiden välisestä yksinäisyydestä on kerätty myös aineistoa. Junttila on hiukan skeptinen tekemään niistä päätelmiä.

"Jos pienellä paikkakunnalla kyselyyn sattuu vastaamaan viisi yksinäistä, koko paikkakunta leimautuu yksinäiseksi. Oleellisin kysymys on, miten ihminen sopeutuu ympäristöön. Ekstrovertti viihtyy paremmin kaupungissa ja introvertti ehkä harvaan asutulla alueella."

Junttila kertoo itse olevansa todella introvertti persoona. Hän asuu perheensä kanssa kaukana maailman humusta Naantalin Merimaskun saarella.

"Minulla on valtavan hyvä olla siellä, enkä kaipaa enempää sosiaalisia verkostoja. Ekstrovertin taas olisi varmaan kurjaa asua Merimaskussa."

Miehet kokevat enemmän läheisen ystävän puutetta kuin naiset. Ongelmasta ei yleensä puhuta ääneen, mutta kyselyissä miehet toivovat, että heillä olisi joku ihminen, joka kuuntelisi ja ymmärtäisi.

"Parisuhteessa naiset ovat yleensä yksinäisempiä ja miehet ovat yksinäisempiä, kun tulee ero. Naisilla saattaa olla säilynyt hyvä ystävä lapsuudesta. Miehillä sosiaaliset verkostot tulevat usein puolison kautta."

Suomessa on paljon yksinäisyyttä. Mutta kun vahva ystävyyssuhde lähtee lapsuudesta, se jatkuu usein todella pitkään.

"Me olemme ystävien suhteen valtavan sitkeitä. Kun on hyvän ystävän löytänyt, siitä pidetään kiinni", Junttila iloitsee.

Lähes puolet avioliitoista päättyy Suomessa nykyään eroon. Junttilan mukaan lyhytjänteisyys on siirtynyt valitettavasti myös jonkin verran ystävyyssuhteisiin.

"Kun ystävän kanssa tulee ongelma, erotaan, eikä tavata toista enää koskaan. Pitäisi oppia, että sosiaalisten suhteiden ongelmat ovat ratkaistavissa, ja niistä voi päästä puhumalla yli."

Junttila muistuttaa, että ystäviä ei voi laittaa varastoon siksi aikaa, kun olet kiireisimmilläsi työelämässä tai täysin liimattuna parisuhteessa.

"Ystävistä on pidettävä huolta myös silloin, kun et välttämättä itse tarvitse heitä. Ystävä voi kuitenkin tarvita sinua."

Ystävänpäivän juuret juontavat Antiikin Roomaan

Helmikuun 14. päivä vietetään Suomessa ystävänpäivää. Ystävänpäivän vietto rantautui Suomeen Yhdysvaltojen kautta varsin myöhään, 1980-luvun lopulla. Kalenterissa se on ollut virallisesti vuodesta 1996 lähtien.

Ystävänpäivä on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Kansainvälisestä Valentinen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.

Yhdysvalloissa Valentine’s Day on selkeästi romanttinen juhla, jossa keskitytään viettämään aikaa rakastettujen kanssa.

Ystävänpäivä juontaa juurensa antiikin Roomaan ja keväiseen hedelmällisyysjuhlaan, Lupercaliaan. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta sekä luonnon jumalaa Pania.

Ystävänpäivällä on myös kristillisiä perinteitä, sillä Pyhän Valentinuksen muistopäivää vietetään 14. helmikuuta.

Useimmat Valentinus-legendat kertovat 200-luvulla eläneestä piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman. Erään tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys, koska hän kehotti Rooman nuorukaisia pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan.

Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hengähdyspaikka: Holotna

Yksinäisyys, työuupumus ja kulttuurishokki: Muutto ulkomaille voi polttaa loppuun – Merimieskirkko kuuntelee yksinäisiä ulkosuomalaisia

Älä jää ongelmiesi kanssa yksin – pyhinäkin apu on usein vain puhelinsoiton päässä