Ihmiset & kulttuuri

Millaista on asua harvaan asutulla maaseudulla? Pelaa Hama-peliä ja löydä maalla asuva esikuvasi!

MT haastatteli 16 ihmistä, jotka asuvat harvaan asutulla maaseudulla. Mikä asuinpaikassa viehättää ja mikä ärsyttää?
Susanna-Sofia Keskinarkaus
Rovaniemellä asuva Susanna-Sofia Keskinarkaus auttaa ystäviään toisinaan porotöissä.

Suomen pinta-alasta 68 prosenttia on luokiteltu harvaan asutuksi maaseuduksi. Alueella asuu vain noin viisi prosenttia Suomen väestöstä.

Keitä nämä ihmiset ovat ja mikä saa heidät asumaan harvaan asutulla alueella?

"Monesti mediassa nostetaan esille hyvin erikoisia maallemuuttajia. Meitä asuu täällä kuitenkin monenlaisia ihmisiä", Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä toteaa.

Määttä johtaa harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkostoa, joka edistää alueen elinvoimaa ja tarkastelee alueen erityiskysymyksiä.

"Verkostossa oli pitkään mietitty, miten harvaan asutun maaseudun elämää voisi kuvata meidän mielestämme realistisesti."

Maaseudulla voidaan tehdä vaativaa tietotyötä, johtaa kansainvälisesti toimivaa yritystä tai käydä aivan tavallisissa palkkatöissä.

Maaseudulla pyöritetään perhearkea iloineen ja suruineen. Ihastutaan, ikävöidään ja erotaan – aivan kuten kaupungeissakin.

Perinteisten lehtijuttujen sijaan verkosto päätti tuottaa tietokoneella tai mobiililaitteella pelattavan pelin, jossa pelaaja vastaa kysymyksiin ja vastausten perusteella hän saa kuvitteellisen hahmon, jota muistuttaa.

Kuvitteellisen hahmon taustalla on kuitenkin todellinen henkilö, jonka elämästä pelaaja saa nähdä pienen palan.

Maaseudun Tulevaisuus haastatteli 16 henkilöä pelin hahmojen taustalla.

Heistä lähes jokainen korosti luontoa, hiljaisuutta ja omaa rauhaa asuinpaikkansa parhaina puolina.

"Pyrin käymään metsässä joka päivä ja tekemään viikonloppuisin pidempiä retkiä", Rovaniemellä asuva Susanna-Sofia Keskinarkaus kertoo.

Kuhmolaisen Arttu Heikkisen mielestä syvä hiljaisuus, joka löytyy jopa viiden kilometrin päässä keskustasta, on "voimavara, jonka turvin jaksaa mitä vaan".

Määttää vastaukset eivät yllätä, vaan vahvistavat käsitystä.

"Harvaan asutulla alueella luonto on osa elämää. Monella täällä asuvalla on ajatus, että haluaa asua luonnon keskellä eikä vain vierailla luonnossa."

Vuodenaikojen vaihtelun huomaa ja luonto on läsnä heti, kun avaa kotioven. Luonto laukaisee stressiä.

Haastateltujen joukossa oli kotiseudulla koko ikänsä asuneita, paluumuuttajia sekä puolison kotipaikalle tai aivan uudelle paikkakunnalle muuttaneita.

Moni korosti turvallisuutta asuinpaikan valintakriteerinä.

Sinikka Ovaskainen muutti perheineen miehensä kotitilalle Juukaan. Hän arvostaa asuinpaikassa erityisesti sitä, että kaksi pientä lasta voi laskea pihaan ilman, että tarvitsee pelätä auton alle jäämistä.

Janne Kummala palasi juurilleen Pudasjärvelle. Kolmen lapsen isänä hän haluaa tarjota jälkikasvulleen samanlaisen ympäristön kuin itse sai.

Tytti Määtän mukaan turvallisuus on maaseudun valtti. Hän muistuttaa, että tilanne voi muuttua, jos turvallisuuspalvelut kuten poliisi ja ensihoito etääntyvät.

"Siksi mekin pidämme teemaa jatkuvasti esillä."

Valokuitu mainittiin vastauksissa useasti avaintekijänä, kun työikäiset päättivät asettua harvaan asutulle alueelle.

Kiinteä laajakaista mahdollistaa etätyön monessa sellaisessa paikassa, missä ei vielä vuosikymmen tai pari sitten voinut kuvitella tekevänsä tietotyötä.

Esimerkiksi Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi palasi kotiseudulleen Vaalaan ja hoitaa nyt valtakunnallisia johtotehtäviä joko kotoaan, Metsähallituksen toimipisteessä Puolangalla tai missä milloinkin.

Nykyajan tietotyö ei ole enää paikkasidonnaista, kuten Nauvoon muuttanut yrittäjä Ari Rosti toteaa.

Kiinteän laajakaistan rakentaminen on Tytti Määtän mielestä yksi tärkeimmistä politiikkatoimenpiteistä, joilla voidaan edistää maaseudulla asumista jatkossakin.

Maaseutuasumisen trendinä on mökkeilyn lisäksi monipaikkaisuus.

Esimerkiksi Tuula Tähtinen asuu miehensä kanssa noin puolet vuodesta vapaa-ajan asunnollaan Vaalan Säräisniemellä.

Kerrostaloasunnosta Oulun keskustassa Tähtinen ei halua luopua, sillä hän nauttii kaupungin monipuolisista kulttuuripalveluista. Kuitenkin mieli lepää Oulujärven rantamilla ja jäkäläkankailla.

Monipaikkaisuus voi tulla kyseeseen myös siinä tapauksessa, kun terveys alkaa reistailla.

Tauno Anttoselle lumityöt ja puulämmitys alkoivat käydä liian raskaiksi, minkä vuoksi hän hankki vaimonsa kanssa kerrostaloasunnon talviasunnoksi.

Moni haastateltavista muistutti, että maalla asuminen vaatii omatoimisuutta ja kykyä kestää tietynlaista yksinäisyyttä.

Itsensä kanssa pitää tulla toimeen, kuten kuhmolainen Urho Kähkönen tiivistää.

Määttä toivoo, että pilke silmäkulmassa tehty peli herättää keskustelua ja että pelaajat jakaisivat tuloksensa sosiaalisessa mediassa.

Hän kehottaa pelaajat pohtimaan, voisiko oma tulevaisuus sittenkin olla harvaan asutulla maaseudulla.

Pelaa Hama-peliä tämän linkin kautta!

Lue kaikki henkilöhaastattelut tästä:

Arttu Heikkinen löysi oman polkunsa yrittäjänä – Kuhmon hiljaisuus on "voimavara, jonka turvin jaksaa mitä vaan"

Aila Riikonen kasvattaa hiehoja ja haaveilee hyväkuntoisista teistä

Jukka Bisi johtaa Metsähallituksen erätaloutta kaukana kaupungista – "Tämän päivän tietoliikenneyhteydet mahdollistavat työnteon missä vain"

Kaisa Valkama-Kettunen lähti kauas Kuusamosta, mutta palasi jatkamaan äitinsä yritystä – elämisen laatu ratkaisi

Pudasjärven luonto ja eräharrastukset toivat Janne Kummalan takaisin kotikylään – "Jos yhtään tuntuu, että kaupunkielämä stressaa, niin maalla asumista kannattaa kokeilla"

Maailmaa kiertänyt Susanna-Sofia Keskinarkaus nauttii nyt Lapin lumosta – "Pyrin käymään metsässä joka päivä"

Heikki Kumpula on kylähullu ja ylpeä siitä – "Kun ihmiset tuntevat toisensa, he myös välittävät toisistaan"

Tiia-Liisa Karppinen arvostaa, että Vaalassa koko kylä katsoo lasten perään – "Silmiä ei suljeta, vaan aikuiset neuvovat ja ohjaavat"

Saaristosta unelmien kodin löytänyt Ari Rosti saa kuulla ihmettelyjä asuinpaikastaan – "Mitä yllättävämpiä asioita voi tehdä muualla kuin kaupunkien keskustoissa ja taajamissa"

Tuula Tähtinen nauttii Säräisniemen luonnosta ja Oulun palveluista – Vaalassa mökkiläiset otetaan hyvin huomioon

Urho Kähkönen jätti työt Hietaniemen hautausmaalla ja muutti kotikonnuille Kainuun korpeen – "Halusin pois kellokorttielämästä"

Sinikka Ovaskainen nauttii omasta rauhasta keskellä korpea – "Maalla tekeminen ei lopu koskaan"

Petri Kolehmainen pyörittää osto- ja myyntiyritystä maaseudun rauhassa – "Jos haluaa melua, niin 90 kilometrin päässä sitä saa"

Justiina Väisänen muutti lukiolaisena omilleen, kun koulukyyti sivukylältä olisi käynyt mahdottomaksi – itsenäisyys kantaa jatko-opinnoissa

Tauno Anttonen muutti Vantaalta Vaalaan, mutta viettää nyt talvet Oulussa – "Lumityöt ja puulämmitys kävivät liian työläiksi"

Barbara Kukkonen pyörittää verkkokauppaa kolmivuorotyön ohessa – arki on kiireistä, mutta silti rauhallista ilman "kaupungin kotkotuksia"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseutualueiden väkilukua aliarvioidaan

Turvallisuus on osa tasa-arvoa

Suomenmaa: Antti Kaikkonen ja Tytti Määttä harkitsevat keskustan puheen­joh­ta­ja­eh­dok­kuutta