Ihmiset & kulttuuri

Suolisto on elimistön tarkka portinvartija – "Suoliston olosuhteet voivat vaikuttaa keskushermostoon"

Ruuansulatukseen ja kehon nestetasapainon säätelyyn osallistuva suolisto voi vaikuttaa myös mielialaan.
Jukka Pasonen
Suoliston toimintahäiriöt voivat ilmetä esimerkiksi allergioina.

Ihmisen sisällä risteilee useiden metrien mittainen suolisto. Vaikka ruuansulatuskanava alkaa jo suusta, suolisto päättää mikä lähtee tai jää.

”Suolisto on kehomme suurin rajapinta ulkomaailman ja elimistön välillä, eli sillä on merkittävä portin­vartijan rooli”, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiede­kunnan dosentti Anne Salonen.

Ruuansulatus alkaa suussa ja vatsassa, mutta merkittävin osa siitä tapahtuu suolistossa. Sen eri osat säätelevät muun muassa kehon suola- ja nestetasapainoa.

Myös suurin osa ihmiskehon immuunijärjestelmästä sijaitsee suolistossa, ja siksi suolisto vaikuttaa koko kehoon. Suoliston toimintahäiriöt voivat ilmetä esimerkiksi allergioina.

Suoliston pisin osa on nimeltään ohutsuoli. Sen tehtävä on pilkkoa ja imeyttää ravinnosta saamamme ravintoaineet, hivenaineet ja vitamiinit. Sappirakon ja haiman tiehyet laskevat ohutsuoleen. Niiden nesteet osallistuvat yhdessä suolinesteiden kanssa ruuan pilkkomiseen.

Ohutsuoli jatkuu paksu­suoleksi. Siellä elävät bakteerit pilkkovat ­ruuasta kuidut ja muut aineet, joita keho ei muuten pystyisi hyödyntämään. Paksusuolen alkupäätä kutsutaan umpisuoleksi. Umpisuoleen kuuluu myös umpilisäke.

”Yksi umpilisäkkeen tehtävistä lienee toimia suolistobakteerien turvapaikkana, josta bakteeristo alkaa asuttaa suolta uudelleen rajun ripulin tai muun täystyhjennyksen jälkeen.”

Suolisto, etenkin ohutsuoli, on hyvin poimuttunut. Poimuttuminen ja suoliston nukka lisäävät suoliston pinta-alaa. Tasaiseksi levitettynä suolisto levittäytyisikin monen sadan neliömetrin alueelle.

Valtavan pinta-alansa lisäksi suolisto on myös täynnä hermo­soluja. Anne Salosen mukaan suoliston ulkopinnalla on arviolta sata miljoonaa hermosolua, jotka ovat yhteydessä aivoihin. Tämän vuoksi suolistoa kutsutaan toisinaan toisiksi aivoiksi.

”Suoliston hermosto kommunikoi aktiivisesti aivojen kanssa sekä sähköisin että kemiallisin viestein. Täten suoliston olosuhteet voivat vaikuttaa keskushermostoon ja vastaavasti esimerkiksi jännitys saa useimmilla suoliston reagoimaan.”

Suoliston vointi voikin näin vaikuttaa ihmisen mielialaan ja sitä kautta jopa käytökseen. Siksi suoliston hyvinvointi on suorassa yhteydessä ihmisen kokonaishyvinvointiin.

Suoliston ja aivojen yhteys onkin yksi nykyisen suolistotutkimuksen suuntauksia. Lääketieteellisessä tutkimuksessa selvitetään, voitaisiinko esimerkiksi neurologisia rappeumatauteja kuten Alzheimeria tai Parkinsonia tunnistaa suolistosta ennen kuin se vaikuttaa aivoihin.

Kysymyksiin vastannut Helsingin ­yliopiston dosentti Anne Salonen ­­ (os. Ikäheimonen) on lähtöisin ruoko­lahtelaiselta karjatilalta Etelä-Karjalasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kauanko pysyt seinäkyykyssä? Tämä yksinkertainen liike kertoo, missä kunnossa jalkasi ovat

Sydänvaivat lisääntyvät influenssa-aikana

Skotlantilainen sairaanhoitaja haistoi miehensä Parkinsonin taudin – johtaa toivottavasti läpimurtoon sairauden tunnistamisessa