Ihmiset & kulttuuri

Satavuotiaiden määrä kasvaa hurjaa tahtia – ennusteen mukaan vuonna 2021 Suomessa on ensimmäistä kertaa elossa yli tuhat satavuotiasta

Ihmiset & kulttuuri 10.03.2019

Professori Marja Jylhän mukaan satavuotiaat ikäihmiset ovat sivutuote siitä, että ihmisten elinikä on yleensä kasvanut.


Jukka Pasonen
Vuonna 1970 Suomessa oli vain 20 yli satavuotiasta. Vuonna 1995 satavuotiaiden määrä oli noussut 218 henkilöön.

Suomessa on enemmän satavuotiaita kuin koskaan aiemmin. Tilastokeskuksen antaman tuoreimman tiedon mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopulla 854 yli satavuotiasta. Heistä naisia oli peräti 723.

Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 1970 Suomessa oli vain 20 yli satavuotiasta. Vuonna 1995 satavuotiaiden määrä oli noussut 218 henkilöön.

Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä korostaa, että satavuotiaiden määrän kasvu ei ole mikään irrallinen ilmiö.

"Satavuotiaat ovat sivutuote siitä, että ihmisten elinikä on yleensä kasvanut. Elinikä on noussut Suomen kaltaisissa maissa yhtäjaksoisesti 200–300 vuoden ajan. Sen syynä oli alun perin juuri parempi ruoka ja parempi puhtaus."

Viimeisinä vuosikymmeninä myös lääkehoidon, terveydenhuollon ja antibioottien kehittyminen selittävät ilmiötä. Kun elinikä alkoi nousta, aluksi sen tärkein syy oli lapsikuolleisuuden lasku.

Myös vanhuus on alkanut pidentyä viimeisten 30–40 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa Jylhän mukaan sitä, että 60-vuotispäivänä ihmisellä on enemmän elinvuosia jäljellä kuin aikaisemmilla kuusikymppisillä.

"Se on semmoinen aalto. Kun useimmat selviävät lapsuudesta, useimmat selviävät aikuisuudesta ja siten myös hyvin vanhoja tulee lisää. 90-vuotiaiden ja 100-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa nopeimmin kaikista ikäluokista."

Enemmistö tutkijoista on sitä mieltä, että eliniän piteneminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Optimistisimpien arvioiden mukaan enemmistö 2010-luvulla syntyneistä tytöistä elää yli satavuotiaaksi.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 1 000:nnen sata vuotta täyttäneen raja ohitetaan vuonna 2021.

On myös tutkijoita, jotka arvioivat, että alkoholi, huonot ruokatottumukset ja hyvin keskeisenä asiana ilmastonmuutos, lyhentävät ihmisten elinikää.

"Se tiedetään, että esimerkiksi ilmassa olevat pienhiukkaset nopeuttavat vanhenemista ja lisäävät tauteja. Nämä ovat hyvin ennalta arvaamattomia asioita", Jylhä muistuttaa.

Jylhän mukaan vanhuksia ei pidä nähdä yhteiskunnan taakkana, vaan pitkästä iästä aiheutuu paljon iloa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että avioliitot kestävät pidempään kuin ennen.

"Yhä useimmissa perheissä on neljä–viisi sukupolvea. Pitkää ikää pidetään yhteiskunnan suurimpana saavutuksena. Eihän me haluta kuolla kaksikymppisenä."

Suomessa voi olla yhtä aikaa eläkkeellä kahdesta kolmeen sukupolvea. Tämä vaati yhteiskunnalta ajattelutavan muutosta, koska ei ole olemassa yhtä homogeenistä "vanhojen ihmisten ryhmää".

"Yli 70-vuotiaat ovat terveytensä, mielipiteidensä ja harrastustensa puolesta paljon heterogeenisempi joukko kuin esimerkiksi keski-ikäiset."

Jos tutkitaan samaan aikaan syntyneitä ihmisiä ja katsotaan, kuka elää pitkään ja kuka ei, neljännes eroista selittyy perintötekijöillä. Paljolti eliniän eroa selittää myös työ, asuinympäristö ja sosiaaliluokka.

"Toki myös elintavoilla on merkitystä, onko esimerkiksi henkilö ruvennut tupakoimaan kymmenvuotiaana. Neljäntenä tekijä on ihan puhdas sattuma. Tärkein yhdistävä piirre satavuotiailla on, että he eivät ole vielä kuolleet", Marja Jylhä naurahtaa.

Tieteellisesti on hankala todistaa, onko elämänasenteella yhteyttä elinikään. Siitä on olemassa viitteitä, että yleinen optimistinen mielenlaatu ja psyykkinen kestävyys saattavat edistää pitkäikäisyyttä.

"Kaikki ihmiset kohtaavat monenlaisia vaikeuksia elämässään. Niitä ei saa jäädä märehtimään, vaan on kyettävä jatkamaan elämää kaikesta huolimatta", Jylhä kiteyttää.

Satavuotiaaksi eläneistä suomalaisista selkeä enemmistö on naisia. Tähän ei ole olemassa järkevää selitystä, mutta vanhat miehet ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin vanhat naiset.

"Vanhat naiset elävät pitkään huonokuntoisena, mutta kun miehet joutuvat huonon toimintakyvyn kynsiin, he kuolevat pois."

Suomessa ei ole tehty täsmällistä tutkimusta siitä, asuvatko satavuotiaat kotona vai laitoksessa. Tampereen yliopistossa on kuitenkin tutkittu kaikkia Tampereen yli 90-vuotiaita, ja satavuotiaat olivat mukana aineistossa.

"Sen perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että selkeästi yli puolet satavuotiaista on jossain ympärivuorokautisessa hoidossa", Jylhä arvioi.

Kun elinikä kasvaa, ihmiset elävät myös aiempaa pitempään terveinä ja hyväkuntoisina. Siitä huolimatta elämän lopussa oleva raihnaisuuden ja avun tarpeen vaihe ei lyhene.

Jylhän mukaan päättäjät eivät kerta kaikkiaan ymmärrä, kuinka suuresta ja äkillisestä muutoksesta on kysymys, kun 90- ja 100-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti.

"Se on yksi pääsyy vanhuspalvelukriisin takana. Kaikki ne puheet, että ihminen voi olla aina kotona, eivät pidä paikkaansa. Avun tarve elämän loppuvuosina näyttää olevan sitä suurempaa, mitä vanhemmaksi eletään."

Jylhä vastusti aikanaan hoitajamitoituksen säätämistä, mutta hän on muuttanut mielipidettään, koska järjen sijasta vanhuspalveluissa ajatellaan vain rahaa.

Hoitajamitoitus ei yksistään riitä, vaan hoivakotipaikkoja on saatava myös lisää. Suomessa asuu yksin kotona muistisairaita vanhuksia, jotka eivät esimerkiksi kykene soittamaan puhelimella tai eivät tiedä, onko yö vai päivä.

Jylhän mukaan on itsestään selvää, että koti on ihmisen paras paikka, mutta elämän loppuvaiheessa siellä eläminen ei välttämättä onnistu.

"Vanhuspalvelut unohtavat elämän loppuvaiheen. Ympärivuorokautiseen hoitoon voi olla vaikea päästä, vaikka vanha ihminen itse haluaa sitä, ja omaiset ja kotihoito pitävät sitä järkevänä ratkaisuna."

Jylhän kuitenkin painottaa, että Suomessa on todella paljon hyvää vanhustenhoitoa.

"Esimerkiksi yksityisissä hoivakodeissa on täysin voittoa tavoittelemattomia yrityksiä ja järjestöjä. Hoivakodin pitäjät saattavat päinvastoin kerätä usein rahaa muilla tavoin hoidon järjestämiseksi."

Lue myös Plus-juttu:

104-vuotias Martti Mikkonen asuu yksin omassa kodissaan – yli satavuotiaanakin hän vielä kokkasi itse

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT