Ihmiset & kulttuuri

Linnunpönttöjen nikkarointiaika on nyt

Laidunalueen lähelle sijoitetut pöntöt ovat lintujen mieleen.
Rami Marjamäki
Linnunpönttöjen aika on nyt!

Kevään eteneminen tarkoittaa muuttolintujen paluuta. Samalla linnut etsivät jälleen sopivaa paikkaa pesinnälleen. Linnunpöntöt nousevat tärkeään asemaan, sillä ne auttavat monia siivekkäitä pesimäpuuhissa.

Tamperelainen lintuharrastaja Mikko Honkiniemi painottaa jokaisen pöntön olevan tärkeä.

”Kaikki pöntöt ovat tarpeen. Sijoittamisen kannalta hyvä sääntö on, ettei puuhun ripusteta kuin yksi pönttö, sillä esimerkiksi kirjosieppo saattaa vallata niitä useamman reviirikseen. Tällöin muut pöntöt menevät hukkaan, sillä se ei kuitenkaan yleensä käytä kuin yhtä pönttöä.”

Honkiniemen mukaan tärkeää on miettiä pöntön sisämitat ja lentoaukon halkaisija, sillä ne sanelevat, mikä laji pöntössä voi pesiä. Mittoja on saatavana esimerkiksi BirdLife Suomen nettisivulta.

Honkiniemi muistuttaa samalla pönttöjen turvallisuudesta.

”Niissä ei saa olla mitään terävää. On myös tärkeää huolehtia, että pöntön pohja kestää eikä pesä poikasineen pääse putoamaan maahan.”

Hän kertoo suosivansa itse pönttömallia, josta vain katto aukeaa.

”Pönttö on kätevä puhdistaa pesinnän jälkeen katonkin kautta, ja tällä tavoin ehkäistään pohjan aukeaminen vahingossa, Honkiniemi opastaa.

Osa lintulajeista tarvitsee pöntökseen paikan, joka on muita korkeammalla. Esimerkiksi tervapääsky pesii noin 2,5–3 metrin korkeudella.

”Tällaisessa pöntössä voi nähdä ensin huhti–toukokuussa pesivän kottaraisen ja sen jälkeen heinäkuussa pesivän tervapääskyn. Olen itsekin rengastanut samasta pöntöstä peräkkäin näiden kahden lajien uudet tulokkaat.”

Lintuharrastaja kehottaa sijoittamaan pönttöjä myös laidunalueiden läheisyyteen, sillä ne ovat linnuille mieluisia paikkoja.

”Pönttöjä on hyvä sijoittaa alueille, joilla on muitakin eläimiä. Niissä paikoissa on linnuille tarjolla mukavasti ravintoa.”

Tamperelainen lintuharrastaja innostui siivekkäistä jo nuorena. Linnut veivät hänet mennessään.

”Ne vain alkoivat kiehtoa, sillä linnuista heijastuu omanlaisensa vapaus.”

Erityisen mielenkiintoisina Honkiniemi pitää petolintuja.

”Muistan, kuinka seurasin jo poikana Nokian Tottijärvellä sijaitsevan kotimme ikkunasta pesivää hiirihaukkapariskuntaa. Pellon keskellä sijaitsevasta metsäsaarekkeesta pesäpaikan löytäneiden lintujen seuraaminen kiikareilla oli erittäin mielenkiintoista.”

Honkiniemi on hyvin huolissaan Suomessa pesivistä linnuista, sillä jo kolmannes maassamme pesivistä noin 250 lintulajista on luokiteltu uhanalaisiksi.

”Listalta löytyy ikävä kyllä monia hyvin tuttuja lajeja, kuten hömötiainen ja varpunen. Nykyinen suuntaus onkin erittäin surullinen.”

Suurin syy lajien tilan heikkenemiseen on Honkiniemen mukaan elinympäristömuutoksissa.

”Esimerkiksi hömötiainen pesii vanhoissa havumetsissä, joita on yhä vähemmän. Toivoisin metsänomistajien jättävän tällaisia alueita lintuja varten. Samoin olisi hyvä, että metsiin jätettäisiin lahoja kelopuita pesäpaikaksi.”

Honkiniemi toivoo myös, että metsänomistajat katsoisivat tulevaisuuteen, eivätkä pelkkään kuluvaan hetkeen.

”Tarkoitan tällä sitä, että he eivät hakkuuttaisi kerralla koko metsää paljaaksi, sillä se vie useilta lintulajeilta pesimismahdollisuuden”, Honkiniemi sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pönttöbongauksessa yksi laji lehahti ylitse muiden: pikkuvarpusten pesintöjä 70 prosenttia viime vuotta enemmän

Tiedätkö, onko pöntössäsi asukkaita? Älä kuitenkaan kurkista sinne!

Pöllö, telkkä ja orava kilpailivat pöntöstä – arvaa kuka voitti?